Artikkelissa tarkastellaan kuntien luottamushenkilöiden kokemaa häirintää ja uhkailua: Millaista häirintää kuntien luottamushenkilöt kohtaavat ja millaisia vaikutuksia häirintäkokemuksilla on? Tutkimuksessa yhdistetään aineistoja aineistotriangulaation avulla. Aineistoina on käytetty haastatteluja ja kyselyä. Laadullisen, tätä tutkimusta varten kerätyn haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytetään narratiivisesti orientoitunutta sisällönanalyysia. Häirintäilmiötä kehystetään teoreettisesti poliittisen kulttuurin ja kompleksisen hallinnan tarkastelujen avulla. Tutkimus osoittaa, että luottamushenkilöt kohtaavat erilaisia häirinnän muotoja. Myös häirinnän kanavia on useita. Luottamushenkilöiden kohtaaman häirinnän eri muotojen tunnistaminen on tärkeää, jotta häirintään voidaan puuttua. Häirinnällä on monenlaisia vaikutuksia. Yhteiskunnallisella tasolla pulmia aiheuttaa ehdokasasettelun hankaloituminen. Demokratian kannalta on vakavaa, jos ihmiset eivät uskalla asettua ehdolle häirinnän pelossa tai luopuvat luottamushenkilöpaikastaan häirintää koettuaan. Etenkin kuntapäätöksenteossa ehdokkaiden moninaisuus ja keskinäinen erilaisuus on nähty arvona. Lisäksi häirintä vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Joistain asioista ei haluta keskustella julkisesti häirinnän pelossa, mikä saattaa vinouttaa poliittista keskustelua. Riskinä on myös häirinnän normalisoituminen.