Nuorten terveyserot ovat kytköksissä koulutusryhmään: terveysvajeet ja -riskit koskettavat erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia nuoria. Myös sosioekonomisella asemalla ja koulutustasolla on merkitystä. Terveys on selkeästi heikointa niillä nuorilla, jotka jäävät kokonaan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Nuoruuden terveys ja terveyskäyttäytyminen vaikuttavat terveyteen vielä aikuisuudessa. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata ammattiin opiskelevien nuorten terveyttä ja terveyttä uhkaavia tekijöitä. Katsaus toteutettiin Finkin mallin mukaisesti. Tiedonhakuun käytettiin Medic-, Julkari-, Cinahl Complete-, Google Scholar- ja PubMed-tietokantoja. Haut rajattiin koko tekstin saatavuuteen, suomen- tai englanninkielisiin sekä enintään 10 vuotta vanhoihin julkaisuihin. Lopulliseen katsaukseen hyväksyttiin kaikkiaan 13 tutkimusta. Tulosten mukaan terveyden koulutusryhmittäisiä eroja ilmenee erityisesti elintavoissa, terveysosaamisessa ja arjenhallinnassa. Ympäristöllä, perheellä ja vertaisilla on selkeä vaikutus nuorten terveyskäyttäytymiseen. Vaikka nuoret harjoittelevat itsenäistymistä ja omien valintojen tekemistä, he ovat edelleen erityisen riippuvaisia kasvuympäristöstään usealla terveyden ulottuvuudella. Terveyteen liittyvät heikkoudet korostuvat ammattiin opiskelevien nuorten ryhmässä. Tutkimusten mukaan terveyden riskit myös siirtyvät herkästi sukupolvelta toiselle. Terveyttä edistävien toimien kohdentaminen ja pyrkiminen huono-osaisuuden ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseen ovat perusteltuja erityisesti kansanterveydellisestä näkökulmasta. Oikea-aikaisilla, tarveperustaisilla ja toiminnallisilla, sekä nuorten arkiympäristöihin, kuten kouluun, sijoittuvilla interventioilla voidaan tutkitusti vaikuttaa nuorten terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen. Tutkimustiedon pohjalta voidaan kehittää ammattiin opiskelevien nuorten tiedonsaannin ja terveyden edistämisen menetelmiä niin alueellisesti kuin kansallisestikin.