Maailmanlaajuinen koronapandemia tavoitti maaliskuussa myös Suomen ja tieteelliset kirjastot siirtyivät muun yhteiskunnan mukana poikkeusoloihin. Vaikka koronakevät mullisti kirjastojen arjen, sopeutuminen uuteen tilanteeseen tapahtui kirjastoissa nopeasti ja joustavasti. Etätyöskentelyn mallit olivat monissa kirjastoissa jo entuudestaan tuttuja, mikä helpotti siirtymää. Tässä artikkelissa kirjastolaiset – Signumin koronakirjeenvaihtajat – kertovat kokemuksistaan ja havainnoistaan poikkeustilanteessa, ja välittävät tuokiokuvia digitalisoituvasta arjesta.

No abstract

Future of library, 1,2 miljoonaa osumaa Googlessa. Future of academic library, 88 000 osumaa. Kirjaston tulevaisuus tai tulevaisuuden kirjasto, yhteensä4000 osumaa.

Tieteelliset kirjastot ja tietopalvelut suuntautuvat uuteen vuosikymmeneen muutosta johtamalla, verkostoitumalla, palveluita kehittämällä ja henkilöstön osaamista vahvistamalla. Näin voisi tiivistää kirjastokyselyn toisen osan, jossa tiedusteltiin toimenpiteitä. Avausosasta tutut teemat, kuten teknologia ja avoin tiede, väijyvät tämänkin osan vastausten taustalla, mutta mukana on myös uusia avauksia esimerkiksi asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen liittyen.

Oxfordin sanakirja valitsi ”post-truthin”vuoden 2016 sanaksi, osaltaan Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Brexit-kampanjoinnin kirittämänä. Totuudenjälkeisellä viitataan tilanteeseen, jossa tunteisiin ja henkilökohtaisiin käsityksiinvetoaminen on tehokkaampi tapa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen kuin faktapohjainen argumentointi. Tai kuten suomalaispoliitikko sen vuonna 2015 kiteytti: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.”