No abstract

Teollisuustyöväestä tuli 1800-luvun lopun Suomessa ensimmäinen suuri väestöryhmä, jonka elämässä työ irtaantui kodin piiristä tehtaisiin ja verstaisiin. Se vaikutti monien muiden seikkojen lisäksi ruokailutottumuksiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen ensimmäisen naispuolisen ammattientarkastajan, Vera Hjeltin, toimintaa työväestön ravitsemukseen ja työaikaiseen ruokailuun liittyvissä kysymyksissä. Hjelt oli kiinnostunut valistustyöstä ja hänen tavoitteenaan oli etenkin naisten työolojen parantaminen. Hjeltin käytännöllinen lähestymistapa ravitsemuskysymyksiin näkyi myös hänen 1909 perustamassaan työsuojelunäyttelyssä. Hänen lähes kolmekymmentä vuotta kestänyt toimintansa työväestön työ- ja elinolojen parantamiseksi on merkittävä osa suomalaisen ravitsemusvalistuksen historiaa. Vera Hjeltiä voidaan pitää myös työpaikkaruokailun kehittämisen uranuurtajana Suomessa.

No abstract

No abstract

Artikkeli tarkastelee asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisessa ravitsemus- ja ruokakasvatuksessa tapahtuneista muutoksista 1990–2020-luvuilla. Aihepiiriä taustoitetaan katsauksella suomalaisen kansanravitsemuksen kehittämisen yli satavuotiseen historiaan. Artikkeli tuo esiin aikarajaukseen kohdentuvia muutoksia, kuten Euroopan unioniin liittymisen merkitys elintarvikevalikoiman laajentumisen kannalta Suomessa sekä kansanravitsemuksen haasteiden ja alan terminologian muutokset. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista (N = 12), joiden kautta syvennetään ymmärrystä näistä muutoksista asiantuntijatyön näkökulmasta. Haastattelujen perusteella keskeisiä asiantuntijatyön luonteeseen ja toteutustapoihin vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet kuluttajien valinnanvaran kasvu ja yhtenäiskulttuurin murtuminen 1) kuluttajien valinnanvaran kasvu ja yhtenäiskulttuurin murtuminen; 2) viestintätapojen ja asiantuntijapositioiden muuttuminen sekä 3) asiantuntijoiden välisen yhteistyön ja rahoituskentän luonteen muutos. Tutkimus tuottaa tietoa myös moniammatillisen ja -tieteisen yhteistyön merkityksestä ja mahdollisista esteistä sekä asiantuntijoiden koulutustarpeista.   Changing context, changing expertise: Actors' perspectives to education on nutrition and food 1990–2010. Abstract The article examines experts’ views on the turning points in the area of Finnish nutrition and food education during 1990–2010. We begin by presenting a brief overview of the over hundred-year history of the promotion of public health nutrition in Finland. Leaning on this background, we shed light on critical themes during our more precise time delineation, such as joining the European Union and its effects on the enlarged availability of the food supply in Finland, as well as changes in the challenges of public health nutrition and in the terminology of the field. The empirical data of the study leans on expert interviews (N = 12), which provide a deeper understanding of these changes. Based on these interviews, central factors that have affected the nature and practical applications of expert work include 1) internationalization and increased variety of foodstuffs for consumers to choose from, 2) changes in forms of communication and in the expert positions, and 3) changes in the nature of collaboration between experts and in the financing field. The results provide knowledge also of the significance and potential barriers of multi-professional and multidisciplinary collaboration, as well as novel needs in the training of experts. Keywords: nutrition education; food education; contemporary history; turning points; expert interviews