Summary. This article describes the dynamic design of W4L20 VEBIC Genset, which consist engine, generator and baseframe. The engine creates the main excitations of the system. The eigenmodes of the Genset have to be adjusted by modifying the baseframe dimensions, so that the excitations are not in resonance with the eigenmodes. Eventually a feasible design has been found and shortly presented.

No abstract

Maailmalla emolehmätuotanto on jo pitkään perustunut laiduntamiseen. Suomessakin laiduntamista on pidetty ja osittain pidetään edelleen yhtenä kannattavan emolehmätuotannon kulmakivenä. Laiduntamisella luodaan myönteistä imagoa emolehmätuotannolle. Se luo kuluttajalle kuvan eettisestä tuotantotavasta. Laiduntaminen on lihantuotannossa yksi tärkeistä markkinointikeinoista myydessä lopputuotetta suoraan kuluttajalle. Luonnollinen tuotantotapa ja eettisyys ohjaavat kuluttajia yhä enemmän elintarvikeostoissaan. Viime vuosina keskustelua on kuitenkin herättänyt se, onko perinteiseen malliin järjestetty laiduntaminen tilalle kuitenkaan kannattavin vaihtoehto. Ajatusta perustellaan pääasiassa laitumen alhaisemmaksi jäävällä satotasolla ja sen myötä tilan karkearehuomavaraisuuden heikkenemisellä. Laiduntamisen imago- ja eläinten hyvinvointihyödyt ovat kiistattomat, mutta ne voidaan saada käyttöön myös perinteisestä poikkeavilla laidunnusmenetelmillä. Savonia-ammattikorkeakoulussa tehtiin yhdessä A-Tuottajien hallinnoiman ja Luonnonvarakeskuksen osatoteuttaman Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto-hankkeen kanssa selvitys, jossa kuvattiin neljä erilaista emolehmätilojen laidunnusmallia ja selvitettiin, kuinka laidunnusstrategia vaikuttaa tilojen tuotantoon ja talouteen, työssä tarkasteltujen tuotantotekijöiden ja kustannustenkautta. Työssä luotiin laidunnusmallit, joiden pohjalta emolehmätilalliset voisivat selvittää, millainen laidunnusstrategia toimisi heidän tilallaan. Case-tilat valittiin esihaastattelemalla noin kahtakymmentä emolehmätilallista, joiden joukosta valittiin neljä tutkimukseen parhaiten soveltuvaa tilaa. Näillä neljällä tilalla käytiin ja tehtiin laajempi haastattelu. Haastattelulla selvitettiin, kuinka laidunnus tilalla on käytännössä toteutettu ja millaisia vaikutuksia sillä on tarkastelussa oleviin kustannuksiin ja tuotantotekijöihin. Työssä esiteltävät laidunnusstrategiat ovat intensiivinen laiduntaja, tyypillinen laiduntaja, osittaislaiduntaja sekä ulkotarhassa jaloittelija, joka ei laidunna eläimiä ollenkaan. Kustannuksia ja eläinterveyden tuotantotekijöitä vertaillessa laiduntamaton tila ei suurimmassa osassa tarkastelukohteista päässyt yhtä hyviin tuloksiin laiduntavien tilojen kanssa. Kokonaistyöaikaa tarkastellessa tuloksiin vaikutti laidunkautta enemmän sisäruokintakauden työmenetelmät. Tiloilla, joilla sisäruokintakauden työmenetelmät ovat aikaa vieviä, tilat hyötyvät enemmän laidunkauden työmäärää vähentävästä vaikutuksesta.

It has been recently discovered that there is a periodical axial impact phenomenon in a running engine crankshaft. Bending of the shaft causes significant extension of the crankshaft and impact to the engine block through the axial thrust bearing. The aim of this work is to study impact-induced energy fluctuations in a complex-shaped Wärtsilä sixteen vee 32 engine crankshaft by using an explicit finite element method (FEM) during the first 25 ms after impact. Using the FEM allows us to study real components used in industry, and analyze their dynamics in the transient phase. In conclusion, we found interesting results that can be used as guidelines for a full-scale crankshaft measurement instrumentation plan. The full-scale measurements will be performed later in the Wärtsilä Oy facility at Vaasa, Finland. The main finding is that a substantive amount of energy is trapped in the head region and the first two crank pins of the crankshaft, which can affect crankshaft durability regarding high-cycle fatigue.