SUMMARYDendritic cells (DC) were purified from human peripheral blood using a rapid and simple method based on magnetic depletion of phagocytes with carbony! iron, followed by centrifugation of nonphagocytic cells on a Percoll density gradient and depletion of lymphocytes and macrophages/ monocytes with a panel of MoAbs and immunomagnetic beads. Enriched DC were obtained with >99'^. purity as judged by non-specific esterase (NSE) staining. After isolation, these cells, representing 0-4% of the starting mononuclear cell population, still function as potent antigenpresenting cells for purified T lymphocytes. The present results confirm the ability of human peripheral blood DC lo present soluble antigens to T cells including microbial antigens and show, furiher. that DC arc more potent soluble antigen-presenting cells than monocytes. The method was successfully applied to the purification of DC from the blood orHIV-infccted individuals. We could not detect decreased numbers of DC in four individuals with early HIV infection and no replicating HIV was detected by in situ hybridization in the DC.

Artikkelissa tarkastellaan Tampereen kehyskuntien yhdeksäsluokkalaisten (N=843) elämäntarkoitusta sekä sitä, miten heidän ajatuksissaan näkyy William Damonin määritelmä elämäntarkoituksesta päämääränä, johon yksilö pyrkii pitkäjänteisesti ja joka palvelee itsen lisäksi ympäröivää yhteiskuntaa. Laadulliset vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen osuus klusterianalyysilla. Tutkimuksen tuloksena löydettiin neljä päämääräprofiiliaeli päämäärätietoiset (36 %), itsekeskeiset (33 %), haaveilijat (23 %) ja sitoutumattomat (8 %). Päämäärätietoiset olivat parhaiten omaksuneet demokratiassa vaadittavat ja opetussuunnitelman esiin nostamat kansalaistaidot eli osallistumisen ja vastuullisen suhtautumisen tulevaisuuteen. Laadullisen aineiston perusteella yhdeksäsluokkalaisten elämänpäämäärät olivat itsekeskeisiä. Kolme merkittävintä päämäärää oli itsensä toteuttaminen, onnellisuuden tavoittelu ja ura. Kolmasosa nuorista ei ilmaissut mitään elämänpäämäärää. Suhteessa eniten päämäärää vailla olevia oli sitoutumattomien nuorten ryhmässä. Tämä ryhmä haastaa eniten nuorisokasvatusta ja koulua, sillä elämäntavoitteiden puute voi johtaa passiivisuuteen, alisuoriutumiseen ja syrjäytymiseen.