Tämän teemanumeron aihe on vernakulaarin käsite. Numeron neljässä artikkelissa vernakulaaria lähestytään käsitehistoriallisesta ja tapaustutkimusten näkökulmasta. Artikkeleissa tarkastellaan ensinnäkin sitä, minkälaisia merkityksiä vernakulaarin käsitteellä on ollut eri aikoina. Toiseksi niissä eritellään, minkälainen asema vernakulaarin käsitteellä sekä sille annetuilla merkityksillä on ollut eri tieteenaloilla ja niiden tutkimuskohteiden määrittelyssä. Kolmanneksi teemanumeron artikkeleissa analysoidaan useita tapaustutkimuksia vernakulaarin käsitteen ja sen tarjoamien näkökulmien kautta samalla käsitettä pohtien. Teemanumeron tavoitteena on tuoda monipuolisesti esiin, miten vernakulaarin käsitettä on tutkimuksessa käytetty, ja mikä sen anti on perinteen- ja kulttuurien tutkimukselle.  Tässä johdannossa esittelemme teemanumeron koostavien artikkeleiden lisäksi vernakulaarin käsitteen taustoja. Käymme läpi myös vernakulaarin käyttöä erityisesti folkloristiikan näkökulmasta, käsitteeseen kytkeytyviä ongelmia ja sen analyyttistä potentiaalia.

Knowledge-archaeological reflections on the buried memories of Vyborg in 1918 The subject of the article is the ‘memory war’ over the memory of the Civil War of 1918 in Vyborg, and the displaced Karelians’ experience in the time of diaspora. Until the wars of 1939–1945 the culture of remembrance of the Civil War was divided in Vyborg and in Finland and many truths of the war were maintained in the Red’s and White’s own groups. The article details how the dichotomous history culture of Civil War memories has slowly transformed into a diversified and critical analysis over the past one hundred years. The qualita- tive material used in the article consists of memory data written by displaced Karelians held in Finnish archives. The article is a knowledge-archaeological analysis of memories, memorial culture, and sedimentary layers from different times in history.