The Extended Projection Principle (EPP) has remained a controversial topic in generative grammar. This article proposes to derive the EPP from a generalized theory of nominal case and verbal agreement. According to the proposal presented in this article, morphosyntactic features such as case and verbal phi-features are valued uniformly by the closest asymmetrically c-commanding element, whereas the PF interface is constrained so as to prevent verbs from being valued nominal case and nominals by verbal phi-features. This constraint together with a new theory of valuation explains the appearance of the EPP. The theory is applied to the investigation of negative clauses in Finnish and other languages, Finnish (elliptical) non-finite negative clauses, expletive constructions, multiple wh-movement in a variety of languages, multiple agreement both in the finite and nominal domains, and asymmetries between finite and non-finite clauses.

This paper investigates the hypothesis that movement to SpecFinP in Finnish is an instance of discourse neutral EPP movement that obeys a locality condition. It is proposed that the subject argument in the specifier of v P is the closest potential goal for the EPP and therefore the "default" element to move to SpecFinP. The other elements, such as the object argument, have to first reach the edge of v P in order to be available for EPP movement to higher positions. The movement of the object to the edge of v P is argued to be discourse-driven scrambling.

Tunnekausatiivilauseet luokitellaan usein omaksi lausetyypikseen, johon kuuluu tunnetta tai tuntemusta ilmaiseva verbi (tunnekausatiivi), partitiivisijainen kokija ja nominatiivimuotoinen aiheuttaja. Tunnekausatiivilauseen aiheuttaja- ja kokija-argumenttien asemaa syntaktisessa rakenteessa on pidetty avoimena kysymyksenä ja rakenteen on arvioitu jopa olevan muutoksessa. Tässä artikkelissa käydään generatiivisen kieliopin kehyksessä läpi argumentti-rakenteeseen liittyviä kieliopillisia testejä, jotka koskevat esimerkiksi kongruenssia, anaforien sidontaa ja sanajärjestystä. Testien perusteella voidaan havaita, että kun tunnekausatiivilauseen aiheuttaja on NP, se sijaitsee tyypillisesti argumenttirakenteessa ylempänä kuin partitiivimuotoinen kokija. Tätä tulosta verrataan Suomi24-korpusaineistosta tehtyihin havaintoihin, joiden perusteella kokija esiintyy useammin verbin edellä kuin aiheuttaja. Tunnekausatiivilauseen sanajärjestyksen vaihtelun katsotaan olevan sidoksissa puhetilanteeseen ja argumenttien ominaisuuksiin.  Tämä artikkeli on osa kahden artikkelin sarjaa. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan lausemaisten aiheuttajien asemaa tunnekausatiivilauseen argumenttirakenteessa.   The argument structure of the Finnish experiencer construction I: An NP causer This article investigates the Finnish experiencer construction, which involves a psychological predicate and two optional arguments: the nominative causer and the partitive experiencer. The argument structure of the Finnish experiencer construction has ­remained an open question in syntactic theories. In this paper, several grammatical tests concerning congruence, binding and word order are applied in the framework of generative syntax. They suggest that when the nominative causer is an NP, it typically occupies a higher position in the argument structure than the partitive experiencer. This result is evaluated against data from the Suomi24 corpus, which reveals that the partitive experiencer occurs preverbally more frequently than the nominative causer. The article asserts that the word order of the Finnish experiencer construction reflects contextual factors and discourse features of the arguments. This article is the first in a series of two. The second article investigates experiencer constructions with an embedded clause as a causer argument.

This paper describes an annotation system for Sámi language corpora, which consists of structured, running texts. The annotation of the texts is fully automatic, starting from the original documents in different formats. The texts are first extracted from the original documents preserving the original structural markup. The markup is enhanced by a document-specific XSLT script which contains document-specific formatting instructions. The overall maintenance is achieved by system-wide XSLT scripts.

Suomen tunnekausatiivilause muodostuu tunnetta ilmaisevasta verbistä, johon liittyy tyypillisesti partitiivimuotoinen kokija, aiheuttaja tai kumpikin. Aiheuttaja voi olla paitsi nominatiivimuotoinen NP myös lausemainen, kuten ­A-infinitiivi, kun-lause, että-lause tai alisteinen kysymyslause. Tämän artikkelin tavoitteena on osoittaa generatiivisen syntaksin työkaluja käyttäen, että A-infinitiivi ja että-lause sijoittuvat tunnekausatiivi­lauseen argumenttirakenteessa komplementti­positioon, kun taas aiheut­tajana toimiva kun-lause voi sijoittua joko adjunkti- tai komplementti­positioon. Lisäksi artikkelissa esitetään Suomi24-korpusaineiston perusteella, että tunne­kausatiivien luokittelu tunne- ja tuntemusverbeihin korreloi lausemaisen aiheuttaja-argumentin yleisyyden kanssa. Artikkeli on toinen osa kahden artikkelin sarjasta. Ensimmäisessä osassa esitettiin, että aiheuttajana toimiva NP asettuu rakenteessa tyypillisesti ylemmäs kuin kokija. Koska lausemainen aiheuttaja asettuu välttämättä komplementtiin ja alemmas kuin kokija, tunnekausatiivilauseen argumenttirakenne näyttää siis vaihtelevan ainakin aiheuttaja-­argumentin tyypin mukaan.   The argument structure of the Finnish experiencer construction II: An embedded clause as a causer argument This paper investigates the Finnish experiencer construction, which involves a psychological predicate and two optional arguments: the nominative causer and the partitive experiencer. The causer argument can be clausal, such as the A infinitive, the kun clause, a finite clause headed by the complementizer että, or an embedded interrogative clause. Mua    jännittää                      kertoa   tämä         sulle. (colloquial) I.par   excite.caus.pres.3sg   tell.inf   this.nom   you.to ‘I’m excited to tell you about this.’ The aim of this paper is to show within the framework of generative syntax that the A infinitive and the finite complement clause occupy the complement position in the experiencer construction, while the kun clause may occupy either the adjunct or complement position. The syntactic analysis is complemented with a corpus analysis of a corpus taken from the Suomi24 online messaging site. The comprehensive Finnish grammar divides experiencer verbs into two classes: those that express emotion and those that express sensation. The corpus analysis shows that verb type correlates with the frequency of a clausal causer. This article is the second in a series of two. The first article investigated constructions in which the causer argument was an NP. It demonstrated that the causer NP -occupies a higher position in the argument structure than the experiencer NP. In this -article, the author argues that a clausal causer occupies a lower position than the experiencer. This means that the experiencer construction has alternating argument structures for different types of causers.