Aims: This research was designed to explore the extent to which the use of alcohol or drugs by one member of a family affects the psychosocial state of other family members. The study asks whether family members of substance abusers are more likely to report increased depression, anxiety and stress then the general population in Iceland? Are there significant differences between family members; e.g., spouses, parents, adult children and siblings by gender, age, education and income? Data and methods: The instrument used for this purpose is the Depression Anxiety Stress Scale (DASS), which is designed to measure those three related mental states. It was administered to 143 participants (111 women and 32 men) with ages ranging from 19-70 years on the first day of a four-week group therapy programme for relatives of substance use disorder (SUD) at The Icelandic National Centre for Addiction Treatment (SÁ Á) from August 2015 to April 2016. Thirty participants are adult children of a parent with SUD, 47 are a spouse, 56 are parents of a child with SUD and 10 are siblings. The subscales of the DASS for depression, anxiety, and stress were utilised to examine which family member-parent, child, partner, or sibling-presented the behaviour associated with SUD. Results: 36% or more of the respondents in all three subscales

No abstract

No abstract

No abstract

Sosiaalityö mielletään naisvaltaiseksi alaksi ja ammatiksi, jonka käytännöt ja arvot kytkeytyvät länsi-maisissa kulttuureissa feminiinisinä pidettyihin ominaisuuksiin. Sukupuolta sosiaalityössä ja sosiaalityön maskuliinisuutta on tutkittu vielä vähän. Tämä tutkimus tuottaa tietoa sosiaalityön vähemmistöstä, miessosiaalityöntekijöistä, jotka hyvin usein edelleen ovat työyhteisöjensä ainokaisia. Aineisto koostuu viiden sosiaalityöntekijämiehen haastattelusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisen miestutkimuksen, sosiaalityön tutkimuksen, työmarkkinatutkimuksen ja sukupuolirooleja käsittelevän kirjallisuuden varaan. Mielenkiinnon kohteena ovat miessosiaalityöntekijöiden kokemukset ainokaisuudesta työyhteisössä ja sosiaalityön käytännöissä. Ainokaisasemaan liittyi sekä hyötyä että haittaa niin työyhteisössä kuin asiakastyöskentelyssä. Miehet kokivat, että heille lankeaa helposti sukupuolen takia asiantuntijan rooli ja sukupuoli itsessään tuottaa pätevyyttä ja uskottavuutta työntekijänä. Maskuliinisuuteen liitettyihin odotuksiin vastaaminen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen asia. Miehille ohjautuu naistyöntekijöitä herkemmin haastavia asiakastapauksia. Suhteessa asiakkaisiin haastateltavat toivat esiin tarpeen olla tietoinen omasta sukupuolestaan ja sen vaikutuksista asiakastilanteissa.