Artistic interventions in organizations: beyond the fad

Abstract

Standard-Nutzungsbedingungen:Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden.Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich machen, vertreiben oder anderweitig nutzen.Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.

It’s not all about the profit: an analysis of changes in arts and business relations

“…Studies conducted by the WZB Berlin Social Science Centre provides an analysis of the value that arts-based learning can add to organisations. According to the study from 2013 "there is an evidence that artistic interventions can indeed contribute to such Strategic and Operational factors as productivity, efficiency, recruitment and reputation" [Antal and Strauß 2013]. However given the fact that the study examines only secondary sources (268 academic and policy publications), it recognizes the growing attention on creative partnerships but gives no significant empirical evidence as to their real impact on organisational change.…”

“…However given the fact that the study examines only secondary sources (268 academic and policy publications), it recognizes the growing attention on creative partnerships but gives no significant empirical evidence as to their real impact on organisational change. Authors improved their methodology in the most recent study [Antal and Nussbaum Bitran 2015] which is based on primary sources (surveys amongst artists, employees and managers). It still centres on personal impressions rather than real, provable effects for the organisation.…”

Taidelähtöiset menetelmät työyhteisön kehittämisessä. Projektitoiminta uudenlaisen työn peilinä

“…Antal & Strauß, 2013;Darsø, 2004;Pässilä, 2012) mutta toiminnan vaikutuksia koskeva analyyttinen ja systemaattinen tutkimustieto on vähäistä. TAIKA-hankkeen piirissä toteutettiin taideprosesseja yli 20 työyhteisössä, ja niihin osallistui yhteensä noin 600 työntekijää omilla työpaikoillaan.…”

“…(Esim. Antal & Strauß, 2013;Darsø, 2004;Schiuma, 2011). Taidetoiminta ei anna työpaikan kehittämiskohteisiin patenttiratkaisuja vaan se on ennemminkin katalysaattori, joka käynnistää ja edistää kehittämisprosesseja.…”