Cli-Fi

Mayer, Sylvia

doi:10.3726/b12457

Cited by 16 publications

(2 citation statements)

References 1 publication

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Niin nuorille kuin aikuisillekin suunnattua ilmastofiktiota hallitsee voimakas didaktiivisuus: se kuvaa usein katastrofin syitä ja seurauksia, luonnonmullistuksista selviytymistä sekä sitä, kuinka lähestyvä ilmastokatastrofi voitaisiin välttää (esim. Trexler 2015;Isomaa & Lahtinen 2017;Lahtinen 2017;Goodbody & Johns-Butra 2018). Tälle nykyajan tendenssikirjallisuudelle on tyypillistä voimakas referentiaalisuus.…”

Section: Kirjallisuuden Vaikutus Lasten Ja Nuorten Lukemiseenunclassified

“…Ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen piirissä on ajateltu, että (ilmasto)kirjallisuus voi kehystää uusia ilmiöitä ja simuloida erilaisia näkökulmia, joiden kautta lukija voi laajentaa identiteettiään ja näin arvioida rajoja myös inhimillisen ja ei-inhimillisen välillä (esim. Goodbody & Johns-Butra 2018;Schneider-Mayerson 2018;Malecki et al 2019). Lukioista kerätyn empiirisen aineiston avulla tutkimme nuorten ilmastolukutaitoa ja sitä, miten ilmastofiktio voi lisätä nuorten tietoisuutta ympäristöongelmista.…”

Section: Hankkeemme Julkaisuissa Käsittelemme Seuraavia Aihepiirejäunclassified

See 1 more Smart Citation

Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella

Helle¹,

Koistinen²,

Lahtinen

et al. 2023

Avain

View full text Add to dashboard Cite

Lukemisen merkitystä perustellaan usein sillä, että se edistää tunnetaitoja ja kykyä omaksua uusia asioita. Näihin oletettuihin vaikutuksiin perustuu osin myös viime aikoina suosioon noussut ilmastofiktio, joka pyrkii herättämään empatiaa ei-inhimillistä luontoa kohtaan ja tekemään ymmärrettäväksi laajamittaisia ympäristömuutoksia. Tulevaisuuteen sijoittuvien ilmastofiktioiden ajatellaan auttavan eläytymään siihen, mitä ympäristön tuhoutuminen voi tarkoittaa ihmisyksilöiden ja kokonaisten yhteiskuntien kannalta. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus on tutkinut kaunokirjallisuutta ihmisen ja luonnon välisen suhteen sekä ympäristönsuojelun näkökulmista. Vielä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittua tietoa siitä, miten kaunokirjallisuus vaikuttaa lukijoiden ajatuksiin ja tunteisiin ei-inhimillisestä luonnosta. Koneen Säätiön rahoittama ja Toni Lahtisen johtama Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella -hanke (Helsingin yliopisto, 2021–2024) tarttuu tähän kysymykseen ja selvittää, miten nuoret lukevat ilmastonmuutosta käsitteleviä fiktioita ja miten kirjallisuutta sekä luovaa kirjoittamista voidaan käyttää osana ympäristökasvatusta.

show abstract

Section: Kirjallisuuden Vaikutus Lasten Ja Nuorten Lukemiseenunclassified

Section: Hankkeemme Julkaisuissa Käsittelemme Seuraavia Aihepiirejäunclassified

Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella

Helle¹,

Koistinen²,

Lahtinen

et al. 2023

Avain

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

Climate change in contemporary British and Irish poetry and poetic criticism: Literary representation and environmental activism

Xie

2022

WIREs Climate Change

View full text Add to dashboard Cite

Much ink has been spilt on the study of climate change fiction (cli-fi), whereas relatively less attention has been devoted to the burgeoning growth of climate change poetry. As a sub-genre of ecopoetry which aims at dealing with realistic environmental issues and raising readers' awareness to protect the earth, climate change poetry not only represents the ongoing climatic crises in varied ways, be they realistic or imaginative, but also actively engages in provoking ecological responsibilities and environmental activism. This article is an overview of contemporary British and Irish climate change poetry and its literary criticism. Having emerged at the end of the 20th century in the United Kingdom, this poetic genre cuts across literature and environment, rising both as a prominent literary mode and an important environmental phenomenon. Interdisciplinarity, multiple topics, environmental activism, and experimentation are its primary characteristics. Current scholarship on contemporary British and Irish climate change poetry is limited and it mainly adopts theories of ecocriticism and the Anthropocene. Climate justice, poetry and activism, and comparative literary perspective are among promising avenues for the future study of this new poetic genre. Contemporary British and Irish climate change poetry, and its criticism, indicate both poets and critics' efforts to represent and, more importantly, to grapple with ongoing climate change. This article is categorized under: Trans-disciplinary Perspectives > Humanities and the Creative Arts Climate, Nature, and Ethics > Ethics and Climate Change K E Y W O R D S climate change poetry, ecocriticism, ecopoetry, environmental activism, poetic criticism 1 | INTRODUCTION Literary studies have witnessed a rise of "climate change criticism" since 2010. Special issues of journals and conferences devoted to climate change frequently appeared. 1 There has been a considerable amount of scholarship on climate

show abstract

Storylistening: How narrative evidence can improve public reasoning about climate change

Dillon

Craig²

2022

WIREs Climate Change

View full text Add to dashboard Cite

Stories have cognitive value-listened to carefully and expertly, they provide knowledge. That knowledge is captured and presented in narrative evidencethe product of the expert act of critical engagement with stories, and with others' engagement with stories. Storylistening is the theory and practice of gathering narrative evidence to inform decision-making, especially in relation to public reasoning, as part of a pluralistic evidence base. Storylistening is necessary to counter the political deployment of partial, selective, or misinterpreted narrative evidence. There are four ways in which stories can contribute to public reasoning about climate change. Stories play a role in reframing the "idea" of climate change, as well as being integral to many of the new disciplines, perspectives and knowledges drawn in as relevant by that reframing. Stories create and cohere collective identities and climate change beliefs and behavior. Narrative models complement and supplement computational models, creating an ensemble of models that more adequately covers the gaps that result from only deploying big, global, generalized models. Stories play a crucial role in enabling better anticipation for decision-making, and storylistening can enable the use of narrative evidence from narrative futures methods, as well as perhaps improve the ways scientific evidence about the future is also listened to. Incorporating storylistening into public reasoning about climate change requires the evolution of advisory systems and of the academic humanities, and can play a role in the urgent need to democratize public reasoning about climate change.

show abstract

Cli-Fi

Cited by 16 publications

References 1 publication

Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella

Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella

Climate change in contemporary British and Irish poetry and poetic criticism: Literary representation and environmental activism

Storylistening: How narrative evidence can improve public reasoning about climate change

Contact Info

Product

Resources

About