Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä?

Mauno, Saija; Minkkinen, Jaana; Auvinen, Elina

doi:10.37450/ht.98052

Cited by 5 publications

(10 citation statements)

References 11 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Työn intensiivistymisen on esitetty vaikuttavan myös monin tavoin työntekijöihin ja työuriin (Green 2004;Mauno ym. 2019a;2019b, 2019cRosa 2003;2013;Vuori ym. 2019), mutta ilmiön ajankohtaisuudesta huolimatta aihepiiriä on toistaiseksi tutkittu vähän.…”

Section: Johdantounclassified

“…2015;Mauno ym. 2017;2019a;2019b;2019c). Työpsykologiassa, jonka alaan käsillä oleva tutkimus kuuluu, työn intensiivisty misen on nähty koostuvan erilaisista -pääasiassa kognitiivista -työn vaatimuksista.…”

Section: Mitä On Työn Intensiivistyminen?unclassified

“…2015;Mauno ym. 2017;2019a;2019b;2019c). Tätä intensiivistymisen muotoa voidaan luonnehtia myös vaatimukseksi itsensä johtamiseen sekä entistä suurempaan itseohjautuvuuteen työn suunnittelussa ja tekemisessä.…”

Section: Mitä On Työn Intensiivistyminen?unclassified

See 2 more Smart Citations

Lisääkö työn intensiivistyminen työn imua? Tuloksia intensiivistymisen ilmenemismuodoista erilaisilla ammattialoilla

Mauno

Minkkinen

Feldt³

et al. 2022

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Tutkimuksessa tarkasteltiin työn intensiivistymisen ilmenemismuotojen ja työn imun välisiä yhteyksiä yhdeksän ammattialan aineistossa (N = 7 786). Tutkimus toteutettiin kyselyllä, ja tuloksia analysoitiin regressioanalyyseillä ammattialoittain. Tulokset osoittivat, että yhteydet työn imuun vaihtelivat työn intensiivistymisen eri ilmenemismuotojen ja tason mukaan, mutta osin myös ammattialoittain. Kokemus työtahdin kiristymisestä oli yhteydessä heikompaan työn imuun lähes kaikilla ammattialoilla. Sen sijaan lisääntyneet oppimisvaatimukset työssä olivat joillakin ammattialoilla yhteydessä korkeampaan työn imuun. Toisaalta havaittiin, että työn imu on korkeinta silloin, kun oppimisvaatimukset ovat kohtalaiset, kun taas hyvin korkeat ja matalat oppimisvaatimukset heikensivät työn imua. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että työn intensiivistyminen ei välttämättä ole yksinomaan työn kuormitustekijä vaan tietyillä ammattialoilla ja tietynlaisella intensiivistymisellä voi olla myös myönteisiä seurauksia.

show abstract

Section: Johdantounclassified

Section: Mitä On Työn Intensiivistyminen?unclassified

See 1 more Smart Citation

Lisääkö työn intensiivistyminen työn imua? Tuloksia intensiivistymisen ilmenemismuodoista erilaisilla ammattialoilla

Mauno

Minkkinen

Feldt³

et al. 2022

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Ne menivät arvoasteikossa poikkeuksetta yhteistyökäytännön toteuttamisen edelle. Tämä havainto voi yhtäältä liittyä työelämän tahdin tiivistymiseen muun muassa digitalisaation myötä (Mauno, Minkkinen & Auvinen 2019). Toisaalta se voi olla sidoksissa opettajien yksilökeskeiseen ammatilliseen työkulttuuriin, joka ilmenee yksin pärjäämisen eetoksena ja autonomisuuden kunnioittamisena (Laajala 2016).…”

Section: Vienon Toimijuus Ja Teot Muutospajan Jälkeenunclassified

Yksilön toimijuudesta yhteiseksi käytännöksi

Saari

Kurki

Mattila‐Holappa

2021

View full text Add to dashboard Cite

Ammatillisen koulutuksen uudistus edellyttää työpaikoilta yhä aktiivisempaa roolia työelämässä oppimisen onnistumiseksi. Ammatillisten opettajien haaste on siirtyä oppilaitoskeskeisestä opetustyöstä kohti verkostotoimijuutta, jossa koulutuksen ja työpaikkojen yhteistyö luo mahdollisuuksia tulevaisuuden osaamiselle ja yhteiselle oppimiselle. Toteutimme yhteistyön kehittämiseksi vähittäiskaupan alalla kehittävän työntutkimuksen teoriaan ja metodologiaan perustuvan muutospajaintervention, johon osallistui ammatillisen oppilaitoksen kouluttajia, opiskelijoita ja työpaikkojen johtoa sekä henkilöstöhallinnon edustajia. Käytimme sosiokulttuurisessa lähestymistavassa kehitettyä kehittämistoimijuuden käsitettä, joka jäsentää ihmisen toimijuutta yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä. Tutkimme, millaista kehittämistoimijuutta muutospajan aikana ja seurauksena syntyi. Analysoimme erityisesti yhden kokeilun kehittymistä ideasta käytäntöön ja yhden kouluttajan toimijuutta uuden käytännön edistäjänä. Analyysimme osoitti kouluttajan yksilöllisen toimijuuden olennaiseksi verkostomaisessa kontekstissa toteutetussa interventiossa. Työpaikkojen kiire toistui muutospajojen diskurssissa yhteistyötä estävänä tekijänä, mistä tulisi käydä oppilaitosten ja työpaikkojen välistä arvokeskustelua. Uuden yhteistyökäytännön kehittymiseen ja vakiintumiseen ei riitä yhden toimijan aloitteellisuus, vaan tarvitaan kaikkien verkoston osapuolien toimijuutta. Verkostomaisten interventioiden osallistujien sitoutumiseen ja kokeilujen juurruttamiseen interventioiden jälkeen on panostettava nykyistä enemmän.

show abstract

“…(Akava Works 2021.) Vaatimukset oman työllistettävyyden ylläpitämisestä ja jatkuvasta osaamisen kehittämisestä koskevat myös työllistyneitä (Mauno, Minkkinen & Auvinen 2019;Rantanen ym. 2021).…”

unclassified

Toimijuuden ja identiteetin yksilölliset ja sosiaaliset painotukset korkeakoulutettujen urapoluilla

Hanhimäki¹,

Vähäsantanen²,

Rantanen³

2021

View full text Add to dashboard Cite

Tarkastelemme tutkimuksessa toimijuutta ja identiteettiä korkeakoulutettujen uratarinoissa. korkeakoulutettujen urapolkuja tutkimalla tunnistamme sekä korkeakoulutettujen urien rakentumisen tapoja että yksilön ja yhteiskunnan asettamien odotusten ja tavoitteiden merkitystä urapoluilla. Aineisto koostui Töissä.fi-verkkopalvelun kautta kerätyistä korkeakoulutettujen uratarinoista (N = 462). Tutkimusaineiston narratiivisessa analyysissa tarkastelimme, millaisia urapolkuja uratarinoista oli tunnistettavissa sekä millaisia toimijuuden ja identiteetin yksilöllisiä ja sosiaalisia painotuksia uratarinat sisälsivät. Analyysin pohjalta loimme seitsemän uratyyppitarinaa, jotka nimesimme urapolun rakentumista kuvaavalla tavalla. Uratyypit olivat 1) suunnitelmalliset, 2) osaamisen tunnistajat, 3) aktiiviset, 4) sattuman kuljettamat, 5) intohimon ohjaamat, 6) polveilijat ja 7) yrittäjähenkiset. Uratyyppitarinat kuvaavat, kuinka korkeakoulutettujen toimijuus ja identiteetti olivat uratarinoissa eri tavoin yksilöllisesti tai sosiaalisesti painottuneita. Toimijuuden ja identiteetin painottuminen kuvasti sitä, miten yksilöllisesti tai sosiaaliseen yhteisöön nojautuen eri uratyypit tekivät omaa uraa koskevia valintoja sekä määrittivät, mitä he halusivat olla työssään. Tulokset osoittavat korkeakoulutettujen urapolkujen moninaisuuden. Samalla ne luovat pohjaa sille, miten sekä koulutus- ja työllisyyspolitiikassa että koulutuksen ja ohjauksen kentillä voidaan tunnistaa ja tukea erilaisia korkeakoulutettujen urapolkujen rakentumisen tapoja.

show abstract

Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä?

Abstract: -

Cited by 5 publications

References 11 publications

Lisääkö työn intensiivistyminen työn imua? Tuloksia intensiivistymisen ilmenemismuodoista erilaisilla ammattialoilla

Lisääkö työn intensiivistyminen työn imua? Tuloksia intensiivistymisen ilmenemismuodoista erilaisilla ammattialoilla

Yksilön toimijuudesta yhteiseksi käytännöksi

Toimijuuden ja identiteetin yksilölliset ja sosiaaliset painotukset korkeakoulutettujen urapoluilla

Contact Info

Product

Resources

About