Suomen poliittinen talous vuonna 2020

Kapitalismin variaatioista kasvumalleihin

“…Suomen talouden instituutiot olivat eräänlainen hybridimuodostelma, jossa neuvottelupohjainen talouden (kolmikantainen) koordinaatiotapa yhdistyi euromaan rajattuihin talouden hallinnan välineisiin. Olen kuvannut Suomen talouden tarjontaan vaikuttavia keskeisiä instituutioita tarkemmin toisaalla (Sorsa 2020). Politiikan ja talouden ideat olivat 2010-luvulle tultaessa vaihtuneet edellisen vuosikymmenen Nokia-Suomen kansallisen innovaatiojärjestelmän ideoista hintakilpailukykyyn ja julkistalouden kestävyysvajeeseen (Alaja ja Sorsa 2020; Kaitila ym.…”

“…Vuoden 2013 jälkeen Suomen talouden toimialarakenne on siinä mielessä tasoittunut, etteivät Nokian kaltaiset klusterit enää hallitse rakennetta. Olen aiemmin tämän lehden sivuilla esittänyt, että kuluneen vuosikymmenen aikana Suomen talous on mahdollisesti jälleen kaksinapaistunut (Sorsa 2020). Keskeinen jakolinja liittyy vähemmän toimialoihin tai edes liiketoiminnan sisältöön kuin siihen, miten toiminta Suomessa kytkeytyy kansainvälisiin arvoja omistusketjuihin.…”

“…Neuvotteluun perustuva koordinaatio on toisin sanoen kerrostunut ja hajaantunut. Olen toisaalla esittänyt, että myös monet muut Suomen talouden instituutiot ovat vastaavassa tilassa (Sorsa 2020). Esimerkiksi Suomen rahoitus-ja yhtiöhallintajärjestelmä sekä innovaatiojärjestelmä pysyivät hajautuneina koko 2010-luvun ajan.…”

The power of the economic outlook: An ideational explanation of the distinct pattern of Finnish wage setting within the Nordic context

“…The idea of national competitiveness was revamped in the 2010s to emphasize labour cost reduction at the expense of sectoral flexibility and investment policies (Kaitila, 2019). Simultaneously, the interest constellation of the Finnish business system became tripolarized, and wage policy interests increasingly diverged between global service and technology companies pursuing ‘upward’ competition, export industries pursuing ‘downward’ competition and domestic service companies pursuing purchase power increases (Sorsa, 2020). Thus, it remains unlikely that a one-size-fits-all cost reduction would be perceived as a pragmatic instrument by any majority.…”