The Immigrant Threat. The Integration of Old and New Migrants in Western Europe since 1850

Mascareñas, Blanca Garcés; Lucassen, Leo

doi:10.2307/40184821

Cited by 3 publications

(2 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Muualta muuttavia ihmisiä pidettiin poikkeavina yksilöinä, joiden luotettavuudesta ei ollut varmuutta. 40 Leo Lucassenin mukaan 1800-luvun jälkipuolelta lähtien läntisen Euroopan maihin muuttaviin ulkomaalaisiin liitettiin kolmenlaisia uhkakuvia. Ulkomaalaisryhmän mukaan heidän epäiltiin joko vaarantavan vallassa olleen uskontosuunnan tai maailmankatsomuksen, aiheuttavan separatismia tai poliittista epäjärjestystä tai tuovan epätoivottua kilpailua kansallisille työmarkkinoille.…”

Section: Uhkakuvien Moninaisuusunclassified

Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle

Välimäki

2024

View full text Add to dashboard Cite

Ulkomaalaisia on käsitelty Suomessa turvallisuuskysymyksenä usean vuosisadan ajan. Tässä katsausartikkelissa tarkastellaan, millä eri tavoilla suomalaiset viranomaiset ovat nähneet ulkomaalaiset uhkana 1800-luvulta 2000-luvulle ulottuvana aikana ja minkälaiseen viranomaistoimintaan tämä on johtanut. Päähuomio keskittyy turvallisuuspoliisin, eli Etsivän keskuspoliisin (1919–1937), Valtiollisen poliisin (1938–1948) ja Suojelupoliisin (1949–) toimintaan, ulkomaalaisvalvonnan kehitykseen ja kolmeen turvallistamisen, eli ulkomaalaisiin liitettyjen uhkakuvien toistuvaan aihealueeseen: poliittisiin uhkakuviin, tautien leviämisen uhkakuviin ja rikollisuuden uhkakuviin. Katsausartikkelissa hyödynnetään pääasiassa aiempaa tutkimusta ja jonkin verran turvallisuuspoliisin tuottamaa alkuperäisaineistoa. Viranomaiset ovat nostaneet uhkakuvia esille erityisesti Suomen sisäisten ja lähialueiden kon-fliktien ja sotien yhteydessä, mutta myös rauhan aikana. Uhkakuvat ovat kohdistuneet Suomen itsenäistymisestä lähtien etenkin venäläisiin ja neuvostoliittolaisiin sekä 1970-luvulta lähtien islaminuskoisiin ihmisiin. Ulkomaalaisten käsittely uhkakuvien kautta tuottaa institutionaalista epäluuloa, joka kanavoituu yleisiin puhe- ja ajattelutapoihin ja tätä kautta politiikkaan, lainsäädäntöön ja viranomaistoimintaan. Uhkakuvien korostamisella on oikeutettu pakkokeinojen käyttöä sekä ulkomaalaisten eriarvoista kohtelua suhteessa Suomen kansalaisiin. Se on myös edistänyt ihmisten jakoa kahteen eriarvoiseen ryhmään – luotettaviin suomalaisiin ja epäluotettaviin ulkomaalaisiin. Foreigners have been treated as a security issue in Finland for several centuries. This review article examines the different ways in which the Finnish authorities have seen foreigners as a threat during the period from the 19th century to the 21st century, and what kind of official action this has led to. The main focus is on the activities of the national security police organisations, i.e., Etsivä keskuspoliisi (1919–1937), Valtiollinen poliisi (1938–1948), and Suojelupoliisi (1949–), the development of foreigner surveillance and three themes of securitisation, i.e., the recurring threat images associated with foreigners: political threat images, disease transmission threat images, and crime threat images. The review article draws mainly on previous research and on some primary material produced by the security police. Threats have been highlighted by the authorities, particularly in the context of conflicts and wars within Finland and in the neighbouring regions, but also in peacetime. Since Finland's independence, these threat images have been focusing in particular at Russians and Soviets and, since the 1970s, at people of Islamic faith. Depicting foreigners’ presence through threat images generates institutional suspicion, which is channelled into wide-spread ways of speaking and thinking and, through this, into politics, legislation, and official action. The emphasis on threatening images has justified the use of coercive measures and the unequal treatment of foreigners in relation to Finnish citizens. It has also contributed to dividing people into two unequal groups, i.e., trustworthy Finns and untrustworthy foreigners.

show abstract

Section: Uhkakuvien Moninaisuusunclassified

Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle

Välimäki

2024

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Hoewel religie in de Verenigde Staten als een belangrijke Stimulans voor de integratie van etnische minderheden wordt beschouwd, wordt ze in Europa eerder gezien als een obstakel op het pad naar integratie (Foner & Alba 2008). Sinds de jaren 1990 wordt het publieke débat immers gedomineerd door de veronderstelling dat moslims er niet in geslaagd zijn zieh te integreren in de Europese samenleving omdat de culturen van de islam en het Westen onverzoenbaar zijn (Lucassen 2005). Het is dan ook meteen duidelijk dat religie een niet te verwaarlozen factor is in het onderzoek naar migratie en integratie (Hirschman 2004).…”

Section: Inleidingunclassified

Kinderen van God?: de rol van generatie, discriminatie en religieuze context voor de religie van migranten in Europa

Bracht¹

2013

Tijdschrift Voor Sociologie

View full text Add to dashboard Cite

This article argues for an intergenerational perspective on migrant religiosity. Social integration theory is used to derive the hypothesis that second generation immigrants are less religious than the first generation. Perceived discrimination is introduced in the migrant-religion research to account for the stress buffering capacities of religion. On the contextual level we suppose a positive effect of na¬ tive religiosity and religious diversity. Three aspects of religiosity are examined, religious affiliation, subjective religiosity, and praying. We use four waves of the European Social Survey in a 3-level random intercept multilevel model. Among others, the most interesting results are that (1) second generation immigrants are less religious than their first generation counterparts, (2) perceived discrimina¬ tion has a positive effect on immigrant religiosity and the effect is greater for the second generation and (3) native religiosity has a positive effect on immigrant religiosity with a larger effect on the second generation too.

show abstract

Migrant patients’ satisfaction with health care services: a comprehensive review

Mastaki¹

2010

ijph

View full text Add to dashboard Cite

Objectives and methods: We sought to determine immigrants’ level of satisfaction with health care servicesin western developed countries. A comprehensive literature search was conducted to identify all relevantstudies that assessed patient satisfaction among this population subgroup. As the research encountereddifferent methods and settings, results were synthesized in a narrative form.Results and conclusions: The search process yielded 54 potentially relevant (published) studies. 26 of themwere excluded for reasons presented in the section Exclusion criteria. The remaining 28 were retained foranalysis. Usually, immigrant patients showed lower satisfaction levels with western health services.

show abstract

The Immigrant Threat. The Integration of Old and New Migrants in Western Europe since 1850

Abstract: de la inmigración no autorizada -tal y como se refiere la socióloga Bárbara Rostecka (capítulo VI) aludiendo a la discriminación contra las minorías inmigrantes «y manifiestan(do) que la misma posee un carácter estructural basado en las relaciones de clase».

Cited by 3 publications

References 0 publications

Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle

Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle

Kinderen van God?: de rol van generatie, discriminatie en religieuze context voor de religie van migranten in Europa

Migrant patients’ satisfaction with health care services: a comprehensive review

Contact Info

Product

Resources

About