Three ways to deliver a net positive impact with biodiversity offsets

Moilanen, Atte; Kotiaho, Janne S.

doi:10.1111/cobi.13533

Cited by 33 publications

(27 citation statements)

References 46 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…This outcome was based on the use of ratios, which can make up for a discrepancy in habitat quality and thus support a NNL or NG goal [18]. For Sparling Ranch, only four permits stated clear mitigation ratios.…”

Section: Gains and Lossesmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Metrics and Equivalence in Conservation Banking

Grimm

2021

Land

View full text Add to dashboard Cite

Offsets are increasingly used to compensate for unavoidable development impacts on species and habitats. Many offset programs pursue no net loss, but research on the success of these programs is lacking, including research on conservation banking’s success in conserving protected species under the US Endangered Species Act. This article provides a case study analysis of two conservation banks in the state of California, comparing the conservation gains provided by banks with the losses from development impacts. It provides an analysis of credits and metrics to determine whether the gains are equal to the losses in terms of type, condition, and amount. Results do show that the gains exceed the losses in terms of acreage. However, the program uses indirect metrics (acreage), and the equivalence of the losses and gains, besides habitat type and size, is not reflected. Banks provide a baseline in their documentation and conduct monitoring of species abundance and habitat quality, but they do not use it to measure additional conservation gains. More detailed metrics and transparent indices to certify the acres in production could allow for a quantification of conservation benefits and an evaluation of program success. However, selecting standardized metrics is challenging because they need to be species-specific to reflect the goal of species recovery, and still be operational in practice.

show abstract

Section: Gains and Lossesmentioning

confidence: 99%

“…These researchers often discuss the NNL goal, respective metrics, and quantification methods to calculate gains and losses cf. [4,[13][14][15][16][17][18][19][20][21][22][23]. The methods used to assess losses and gains should combine spatial, ecological, temporal, and uncertainty considerations [24].…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Metrics and Equivalence in Conservation Banking

Grimm

2021

Land

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…The question of 'how much' gain should be provided for a given loss is the subject of an increasing literature (Bull & Brownlie 2017;Weissgerber al. 2019;Moilanen & Kotiaho 2020;Simmonds al. 2020;Simpson al.…”

Section: Condition 2: the Amount Of Gain Required Is Linked To The Achievement Of Clear Conservation Outcomesmentioning

confidence: 99%

Aligning ecological compensation policies with the Post-2020 Global Biodiversity Framework to achieve real net gain in biodiversity

Simmonds¹,

Hase²,

Quétier³

et al. 2021

Preprint

View full text Add to dashboard Cite

Increasingly, government and corporate policies on ecological compensation (e.g. offsetting) are requiring ‘net gain’ outcomes for biodiversity. This presents an opportunity to align development with the United Nations Convention on Biological Diversity Post-2020 Global Biodiversity Framework’s (GBF) ambition for overall biodiversity recovery. In this perspective, we describe three conditions that should be accounted for in establishing or revising net gain policies to align their outcomes with the Post-2020 GBF: namely, a requirement for residual losses from development to be compensated for by (1) absolute gains, which are (2) scaled to the achievement of explicit biodiversity targets, where (3) gains are ecologically feasible. We show that few current policies meet these conditions, and thus we demonstrate a major disconnect between existing biodiversity net gain approaches and the achievement of the Post-2020 GBF milestones and goals. We conclude by describing how this gap can be bridged through a novel ecological compensation framework.

show abstract

“…Toimivan ekologisen kompensaatiojärjestelmän toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua ja noin viiteentoista kysymykseen vastaamista. Nämä kysymykset jäsentävät kompensaatiot tavoitteiden, tilan, ajan, luonnon monimuotoisuuden ja toimenpiteiden suhteen ja mahdollistavat uskottavan ekologisen kompensaation toteuttamisen 11,12,13,14 .…”

Section: Luonnon Kokonaisheikentymättömyys Ja Ekologinen Kompensaatiounclassified

Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

Ahlvik

Boström

Bäck

et al. 2021

Suomen Luontopaneelin Julkaisuja

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Elämämme on täysin riippuvainen ekosysteemien ja lajien olemassaolosta ja niiden toiminnasta. Suomen Luontopaneeli katsoo, että elvytystoimien pitää kokonaisuudessaan auttaa yhteiskuntaamme selviämään koronan aiheuttamasta talouden supistumisesta niin, että elvytystoimet samalla aikaansaavat siirtymän kohti hiilineutraaliutta ja luonnon kokonaisheikentymättömyyttä. Tässä kannanotossa Luontopaneeli arvioi ympäristöministeriön kestävän elvytyksen työryhmän ja Suomen ilmastopaneelin esittämien sekä muutamien muiden elvytystoimien luontovaikutuksia ja antaa suosituksia elvytystoimien mahdollisten haitallisten luontovaikutusten välttämiseksi. Kuvaan 1 (sivulla 3) on koottu Luontopaneelin näkemys eri toimenpiteiden luonnon monimuotoisuus- ja elvytysvaikutuksista. Lähtökohta ja tavoite on luonnon kokonaisheikentymättömyys (engl. “no net loss of the integrity of ecosystems”). Suomen maaekosysteemien, sisävesien ja meriluonnon tilan heikkeneminen tulee pysäyttää seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Osa toimenpiteistä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen suoraan, esimerkiksi maankäytön kautta, ja osa epäsuorasti ilmastonmuutoksen (ks. tietolaatikko s. 7 ), ilmansaasteiden (s. 10) tai rehevöittävien ravinteiden (s. 11) kautta. Moni taloutta elvyttävä ja hiilineutraaliutta edistävä toimi voi aiheuttaa luontohaittaa. Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan siitä, että aidosti hyvät toimet voivat olla elvyttävyys-, ilmasto- tai luontovaikutuksiltaan ristiriitaisia. Tällaiset toimet tulisi suunnitella niin, että ne ovat yhdenmukaisia luonnon kokonaisheikentymättömyystavoitteen kanssa. Väistämättömät haitat tulee hyvittää luonnolle ekologisilla kompensaatioilla (ks. s. 4). Tämän kannanoton tarkoitus on tunnistaa ristiriitoja ja löytää keinoja lieventää niitä. Jokaisen toimenpiteen vaikutukset on arvioitu ja niiden osalta on esitetty ehdotukset siitä, kuinka mahdollisia haitallisia luontovaikutuksia voidaan pienentää.

show abstract

Three ways to deliver a net positive impact with biodiversity offsets

Cited by 33 publications

References 46 publications

Metrics and Equivalence in Conservation Banking

Metrics and Equivalence in Conservation Banking

Aligning ecological compensation policies with the Post-2020 Global Biodiversity Framework to achieve real net gain in biodiversity

Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

Contact Info

Product

Resources

About