What healthcare leaders need to do to protect the psychological well-being of frontline staff in the COVID-19 pandemic

Greenberg, Neil; Tracy, Derek K.

doi:10.1136/leader-2020-000273

Cited by 79 publications

(129 citation statements)

References 10 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…These leaders may be extra vulnerable due to their experiences of not being able to communicate in a manner in which they would have liked to. 39 , 40 …”

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

Health Professional Frontline Leaders’ Experiences During the COVID-19 Pandemic: A Cross-Sectional Study

Hølge‐Hazelton¹,

Kjerholt²,

Rosted³

et al. 2021

JHL

View full text Add to dashboard Cite

“…These leaders may be extra vulnerable due to their experiences of not being able to communicate in a manner in which they would have liked to. 39 , 40 …”

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

Health Professional Frontline Leaders’ Experiences During the COVID-19 Pandemic: A Cross-Sectional Study

Hølge‐Hazelton¹,

Kjerholt²,

Rosted³

et al. 2021

JHL

View full text Add to dashboard Cite

“…In addition, being redeployed was a risk factor for both PTSD and anxiety. Recently, interventions aimed at improving healthcare team leaders’ awareness of mental distress among their staff, and most importantly their skills in engaging in supportive conversations have been implemented in some settings 41 . The findings from the current study support the need for these kinds of interventions, and they may be especially helpful for staff who are redeployed to new roles or teams and lack their usual support network.…”

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

Predictors and rates of PTSD, depression and anxiety in UK frontline health and social care workers during COVID-19

Greene

Harju-Seppänen

Adeniji

et al. 2020

Preprint

View full text Add to dashboard Cite

Objectives: The objectives of this study were to identify demographic, work-related and other predictors for clinically significant psychological distress, including PTSD, depression, and/or anxiety during the COVID-19 pandemic in UK frontline health and social care workers (HSCWs), and to compare rates of PTSD, depression and anxiety across different groups of HCSWs. Design: An online survey was conducted in the weeks following the initial peak in cases (27 May to 23 July 2020). Setting: The participants worked in a variety of healthcare roles UK hospitals, nursing or care homes and community settings. Participants: A convenience sample (n=1194) of frontline UK health and social care workers completed the survey (including allied healthcare professionals, carers, clinical support staff, nurses and midwives, and other health and social care roles). Main outcome measures: PTSD was assessed using the PTSD subscale of the International Trauma Questionnaire (ITQ); Depression assessed using the Patient Health Questionnaire-9 (PHQ-9); Anxiety was assessed using the Generalized Anxiety Disorder Scale (GAD-7). Results: Logistic regression analyses examined predictors for depression, anxiety and PTSD separately, and also investigated the predictors of meeting the criteria for at least one of the three conditions. Over 57% of respondents met the threshold for clinically significant PTSD, anxiety or depression, and symptom levels were reasonably high and comparable across occupational groups. Participants who were more concerned about infecting others, who felt they could not talk with their managers, who reported feeling stigmatised due to their role and who had not had reliable access to personal protective equipment (PPE) were more likely to meet criteria for a clinically significant mental disorder. Being redeployed during the pandemic, and having had COVID were associated with a higher likelihood of meeting criteria for PTSD. Higher household income was associated with reduced odds for a mental disorder. Conclusions: This study identifies predictors of clinically significant distress during COVID-19 and highlights the need for reliable access to PPE. Further research should investigate mental disorders in under-represented HSCW groups and examine barriers to communication between managers and staff. Identifying risk factors for PTSD, depression and anxiety among HSCWs, and providing treatment for those who need it, is critical given that subsequent waves of COVID-19 and other healthcare crises are inevitable.

show abstract

“…Koronaviruksen leviämisen myötä useat maat ovat ennennäkemättömässä tilanteessa, joka vaatii terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, IT-henkilöstöltä ja johtajilta valmiutta uudenlaisen palvelukulttuurin kehittämiseen [2]. Terveydenhuollon johtajilta edellytetään kykyä ja taitoa johtaa nope-alla tahdilla kehittyvien digitaalisten ratkaisujen, kuten etävastaanottojen käyttöönottoa, sekä samalla kykyä johtaa terveydenhuollon ammattilaisia, jotka saattavat olla huolissaan koronavirukselle altistumisesta [21,22]. Tavanomaisesti digitaalisen terveyspalvelun käyttöönottoon liittyvät palvelun kehittämis-ja implementointi-, juurruttamissekä arviointivaiheet [23].…”

Section: Johdantounclassified

Muutos psykiatristen avohoitokäyntien toteutuksessa ja johtajien kokemukset etäasiointia estävistä ja edistävistä tekijöistä COVID-19 aikakaudella

Laukka¹,

Gluschkoff²,

Kaihlanen³

et al. 2021

FinJeHeW

View full text Add to dashboard Cite

Psykiatrisia avohoidon palveluita on digitalisoitu aktiivisesti jo ennen koronavirusepidemiaa, mutta varsinkin epidemian käynnistymisen jälkeen etäasioinnin merkitys on kasvanut. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka koronaepidemia on vaikuttanut psykiatristen avohoitokäyntien toteutusmuotoon ja kuvailla psykiatristen erikoissairaanhoidon palveluiden johtajien kokemuksia etäasioimisesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää psykiatristen avohoitopalveluiden arvioinnissa sekä kehittämisessä sekä jatkotutkimuksessa. Kyselyaineisto kerättiin osana COVID-19 tilannekuvaseurantaa sähköisellä kyselylomakkeella koronaepidemian käynnistymisen jälkeen toukokuussa 2020. Kyselyssä oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 39 aikuispsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lasten psykiatrian toimialojen esimiestä ja johtajaa 19 eri sairaanhoitopiiristä. Kvantitatiiviset kysymykset avohoitokäyntien toteutusmuotojen määrästä raportoitiin prosenttiosuuksina ja avointen kysymysten vastaukset analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella etäasioinnin suhteellinen osuus kaikista asiointitavoista kasvoi voimakkaasti koronaepidemian käynnistymisen jälkeen. Psykiatrisista avohoitokäynneistä toteutettiin puhelimitse tai etäyhteydellä tammikuussa 9% ja toukokuussa 48% (39 prosenttiyksikön kasvu). Etäasiointia haastoivat välineiden riittämättömyys ja toimimattomat ohjelmat, asiakkaiden puuttuvat laitteet, yhteydet ja tilat, etäasioinnin soveltumattomuus kaikkeen toimintaan, ammattihenkilöiden ja asiakkaiden negatiivinen asennoituminen, riittämätön osaaminen etäasioinnin käyttöön ja organisatoriset ongelmat. Etäasiointia edistivät asiakkaiden ja ammattihenkilöiden myönteinen asenne ja ilmapiiri, koronaepidemian aiheuttama tarve etäasioinnille, etäasioinnin soveltuvuus ja tuttuus psykiatrisissa avohoitopalveluissa, asiakkaiden aikaisempi tuntemus, pitkät välimatkat, toimivat etäverkostot ja ajansäästö, toimiva tekniikka, ohjelmistot ja välineet sekä riittävä tuki. Etäasiointi on mahdollistanut epidemiatilanteessa psykiatristen avohoitopalveluiden tarjoamisen niille asiakkaille, joille etäasiointi soveltuu ja jotka kykenevät etäasiointiin. Etäasioinnin merkitys koronaepidemian aikana on ollut tärkeä, mutta etäasioinnin lisäksi on tärkeää innovoida ratkaisuja, kuinka psykiatrisia avohoitopalveluita voitaisiin toteuttaa niille asiakkaille, joille etäasiointi ei syystä tai toisesta sovellu.

show abstract

What healthcare leaders need to do to protect the psychological well-being of frontline staff in the COVID-19 pandemic

Cited by 79 publications

References 10 publications

Health Professional Frontline Leaders’ Experiences During the COVID-19 Pandemic: A Cross-Sectional Study

Health Professional Frontline Leaders’ Experiences During the COVID-19 Pandemic: A Cross-Sectional Study

Predictors and rates of PTSD, depression and anxiety in UK frontline health and social care workers during COVID-19

Muutos psykiatristen avohoitokäyntien toteutuksessa ja johtajien kokemukset etäasiointia estävistä ja edistävistä tekijöistä COVID-19 aikakaudella

Contact Info

Product

Resources

About