Aha-moments in interaction: Indexing a change of state in Polish

Weidner, Matylda

doi:10.1016/j.pragma.2016.05.003

Cited by 9 publications

(2 citation statements)

References 21 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Esimerkiksi tanskan nå on monifunktioinen tilanmuutospartikkeli, joka toimii paitsi informaation vastaan ottimena myös muunlaisten kognitiivisten muutosten osoittimena ja jonka prosodisella ilmiasulla on merkitystä erottava tehtävä (Heinemann 2016). Puolan aha taas voi prosodiasta riippuen joko rekisteröidä neutraalisti tiedon tai ilmaista esimerkiksi jonkin asian viivästynyttä ymmärtämistä (Weidner 2016).…”

Section: Johdantounclassified

Uutta tietoa vai oivallus? Eräiden dialogipartikkeleiden tehtävistä

Koivisto

2017

Virittäjä

View full text Add to dashboard Cite

Uutta tietoa vai oivallus? Eräiden dialogipartikkeleiden tehtävistä Artikkelissa tarkastellaan sellaisia keskustelun dialogipartikkeleita, joita on aiemmin tutkittu vasta vähän tai ei lainkaan. Näitä partikkeleita käyttäessään puhuja osoittaa, että kohtelee edellä sanottua uutena tietona, tai hän ilmaisee muunlaista kognitiivista muutosta, erityisesti tajuamista. Artikkeli laajentaa ja syventää aiempaa dialogipartikkeleita koskevaa tutkimustietoa, jonka mukaan partikkelien keskeinen funktiota määrittävä eronteko on siinä, kohteleeko puhuja edellä sanottua uutena tietona vai ei. Artikkeli osoittaa, että suomessa on myös muunlaisia kognitiivista muutosta osoittavia partikkeleita, kuten aa ja ainii(n), jotka eivät sovi olemassa oleviin kategorioihin. Tajuamista osoittava aa eroaa uutispartikkeleista (esim. aijaa ja aha(a)) siten, että se ei ota vastaan varsinaisesti uutta tietoa vaan osoittaa, että puhuja on nyt ymmärtänyt jotakin, joka oli hänelle aiemmin epäselvää tai jonka hän oli käsittänyt väärin. Uutisena vastaanottamisen kategoriaa tulisi näin ollen laventaa koskemaan kaikentyyppisiä kognitiivista muutosta osoittavia partikkeleita. Artikkelissa pohditaan myös uutisena vastaanottamisen yleisfunktion hienosyistämistä vertailemalla merkitykseltään läheisten partikkelien aijaa ja aha(a) tehtäviä. Käy ilmi, että relevantteja merkitystä erottavia parametrejä eivät ole pelkästään hienovaraiset erot puhujan kognitiivisessa tilassa vaan myös vastaanotetun tiedon status laajemman toimintakontekstin ja puhujan vuorovaikutusprojektin kannalta. Partikkeli aijaa ottaa vastaan uutisarvoista ja puheenaiheeksi kelpaavaa tietoa, kun taas aha(a) osoittaa, että edellä sanottu muutti partikkelin sanojan oletusta keskustelun etenemisen suunnasta, mikä vaatii uudelleen orientoitumista. Artikkeli vahvistaa ymmärrystä suomesta partikkelikielenä, jossa vuorovaikutukselle olennaisia hienovaraisia merkityseroja tuodaan esiin tiettyihin tehtäviin erikoistuneiden partikkeleiden avulla. Tutkimusmenetelmänä on keskustelunanalyysi. Aineistona on arkisia puhelinkeskusteluja ja videoituja kasvokkaiskeskusteluja pääasiassa perheenjäsenten, ystävien, ja tuttavien välillä. Keskustelut on tallennettu viime vuosikymmenillä, 1980-luvun lopulta 2010-luvun alkuun. New information or sudden realisation? On the functions of some response particles in Finnish This article discusses the functions of a specific group of conversational response particles that has received little attention in previous research. The particles under investigation treat the previous turn as new information or express other changes of state, indicating, for instance, sudden realisation. Prior research has suggested that the main functional difference between different kinds of response particles is whether or not they treat the previous turn as new information. This article contributes to the discussion by suggesting that other types of cognitive changes of state should be considered too. In Finnish, the particles aa and ainii(n) differ from news particles in the sense that they do not denote the receipt of new information but indicate understanding and remembering in the present moment. Besides suggesting that the category of news particles should be made more all-encompassing, the article discusses the broader function of receiving the prior turn as new information and suggests relevant parameters for distinguishing between the particles aijaa and aha(a), the most common particles used in Finnish to denote the receipt of new information. The article suggests that relevant differences do not merely concern subtleties in the epistemic state of the speakers but also the status of previous information within a larger interactional context and with respect to the speaker’s project. Aijaa is used when receiving topical, newsworthy information, whereas aha(a) indicates that the prior turn redirected the ongoing action, thus requiring reorientation. The article confirms the idea of Finnish as a 'particle language' in which subtle nuances are expressed using particles with highly specialised meanings. The method employed in the article is that of conversation analysis. The data is taken from telephone conversations and video-recorded face-to-face conversations between friends and family members, dating from the end of the 1980s to the beginning of the 2010s.

show abstract

Section: Johdantounclassified

Uutta tietoa vai oivallus? Eräiden dialogipartikkeleiden tehtävistä

Koivisto

2017

Virittäjä

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…One family of practices that accomplishes this is news receipts (Couper-Kuhlen 2012;Heritage 1984;Maynard 2003). The simplest, least agentive practice recipients have for receipting information is what Heritage (1984) calls a change-of-state token (see also Golato 2010;Heinemann 2017;Hilmisdóttir 2016;Kasterpalu & Hennoste 2016;Koivisto 2015a;Local 1996;Persson 2015;Weidner 2016). With interjections like oh speakers claim that they now know, after which the sequence reaches possible completion (Heritage 1984;Schegloff 2007).…”

mentioning

confidence: 99%

Resolving knowledge discrepancies in informing sequences

2018

View full text Add to dashboard Cite

This article investigates a specific practice that recipients in Dutch talk-in-interaction use when responding to turns that have as one of their main jobs to inform. By responding to an informing turn with an oh-prefaced nonrepeating response that has yes/no-type interrogative word order, recipients treat that turn as counter to expectation and request both confirmation of the inference formulated in his/her response, as well as reconciliatory information for the two discrepant states of affairs. This practice is compared to similar cases where the nonrepeating response is not oh-prefaced to show that such turns implement different actions. Data are in Dutch with English translations. (Counterexpectations, change-of-state, yes/no-type interrogatives, action formation, practions)*

show abstract