Assessing (and Addressing!) Motivation to Read Fiction and Nonfiction

Abstract

Literacy educators, spurred by curricular standards requiring increased attention to reading nonfiction, are compelled to consider text‐specific reading instruction. As research supports the connection between motivation and reading achievement, these mandates beg the question, Are children equally motivated to read fiction and nonfiction? This article presents fiction and nonfiction versions of the Motivation to Read Profile–Revised that can be used to assess student motivation for these two text types. Recommendations for using student responses to address classwide and individual reading motivation for fiction and nonfiction are also presented.

Nuorten hiipuva lukuhalu lukemiskulttuurin murroksessa

“…Suurin osa aineistoni nuorista on sitä mieltä, että mobiililaitteiden sisällöt kilpailevat lukemiseen käytetyn ajan kanssa ja usein voittavat. Erityisesti vapaa-ajan lukuharrastuksessa tärkeää on asenne lukemiseen ja sen arvostaminen omaehtoisena toimintana (Malloy et al 2017). On otettava todesta se, mitä moni vastaa: kirjat ovat puhelimen, pelien ja audiovisuaalisen viihteen immersiivisen imun rinnalla monesta tylsiä.…”

“…Vastauksia tuli 116, eli 21 oppilasta (15,3 %) ei joko ollut lukenut kirjaa tai muusta syystä halunnut vastata toiseen kyselyyn. Taustoittavien kysymysten ohella käytin ensimmäisessä kyselyssä Motivation to Read -profiilia (Malloy et al 2017) ja toisessa kirjan lukukokemusta mittaavaa Story World Absorption -asteikkoa (Kuijpers et al 2014;tuloksista ks. La Rosa & Lehtimäki 2021;La Rosa tulossa).…”

Keeping Students Interested: Interest‐Based Instruction as a Tool to Engage

“…Once relevance is highlighted, teachers can then demonstrate strategies for monitoring and persisting through challenging texts. What is important to remember is that students are generally more motivated by real‐world relevance than doing well on a test (Malloy et al., ).…”

El libro ilustrado de no ficción en la formación de lectores: análisis de las claves discursivas y culturales para leer en la sociedad digital

“…A partir de la relevancia que ha adquirido el libro de no ficción en los entornos de enseñanza (MALLOY et al, 2017;VAUGHN et al, 2022), la investigación sobre el mismo y la búsqueda de una comprensión concreta del concepto resultan especialmente pertinentes. Esta pertinencia es aún más evidente a la luz del desfase entre las disposiciones legislativas y las buenas prácticas que se viene señalando desde hace tiempo (DUKE, 2000), un desfase que indica cómo la incorporación del libro de no ficción en los programas curriculares puede no traducirse en una mayor presencia del mismo en la actividad de las aulas.…”