Betonia, metsää, mielikuvia

Abstract

Lähiöihin liitetään voimakkaita mielikuvia, joita arkkitehtuurin alan ammattikirjallisuus sekä sanoma- ja aikakauslehtien näkökulmat ovat osaltaan vahvistaneet. Lähiöt eivät kuitenkaan ole kauttaaltaan samanlaisia. Vanhimmat suomalaiset lähiöt ovat pian 70-vuotiaita. Lisäksi erityisesti asukkaiden näkökulmat tuovat esiin voimakkaan henkilökohtaisen suhteen näihin asuinalueisiin. Artikkelissa käsittelemme lähiöiden historiaa ja alueiden identiteettiä kulttuuriperintöprosessin sekä perintöytymisen lähtökohdista. Esitämme, että kulttuuriperintöprosessi ja perintöytyminen tarjoavat hedelmällisiä lähtökohtia analysoida lähiöitä paitsi yksilöllisinä myös ajan kuluessa muuttuvina paikkoina.

Mikä lähiö? Lähiön käsite 1920-luvulta 2020-luvulle

“…Lama iski kaikkein kovimmin lähiöiden asukkaisiin, ja samanaikaisesti käynnistyi keskustelu lähiöiden rakennusperintöarvoista ja toisaalta ekologisesta korjaamisesta (esim. Berger & Savolainen, 2023). Lähiöiden maine nähtiin yhä enemmän ympäristöstä riippuvaisena tekijänä, ja yhtenä keinona lähiöiden kasvojenkohotukseen nähtiin peruskorjaus.…”

“…Näiden nojalla on toki myös pyritty määritelmistä riippuen esittämään arvioita maamme lähiöiden määrästä (ks. Berger & Savolainen, 2023;Turtiainen & Ruoppila, 2023 tässä numerossa). Lähiön määritelmä on kuitenkin alati muuttuva, kielellisesti rakentunut todellisuus.…”

“…Suomen asumalähiö on sovitettu englannin neighborhood unit -sanasta, mutta kyseinen englannin termi, kuten myöskään ruotsin grannskapsenhet eivät ole muodostuneet samalla tavoin yleiskielen sanoiksi, kuten suomen kielen lähiö (ks. myös Berger & Savolainen, 2023). Lähiö on tietoisen uudissanaston kehittelyn tulosta, toisin kuin useimmissa kielissä, missä lähiöille omaksuttiin aiemmin käytössä olleet yhdyskuntaa tai asutusta kuvaavat sanat.…”

Lähiö paikassa ikääntymisen affektiivisena tilana

“…Haastateltavat ottivat asian usein esiin kysyttäessä alueella tapahtuneesta muutoksesta. Julkinen mielikuva lähiöistä voi olla ristiriidassa asukkaiden kokemusten välillä (Berger & Savolainen 2022;Wallin 2019). Haastateltavat kokivat, että media on ollut uutisoinnissaan kohtuuton ja osaltaan aiheuttanut alueelle tietynlaisen maineen (H4.1; H6.2; H10.2).…”

“…(H4.1) Medialla onkin merkitystä siinä, miten lähiöt nähdään. Jo lähiöiden alkuajoista asti niitä on luonnehdittu mediassa huonoiksi asuinpaikoiksi (Berger & Savolainen 2022). Toistaessaan tiettyjä diskursseja media synnyttää affekteja, jotka edesauttavat lähiöiden leimaamista (Rinne & Olsson 2020).…”