Community Healthcare Delivery Post-Hurricane Sandy: Lessons from a Mobile Health Unit

Lien, Cynthia A.; Raimo, John; Abramowitz, Jessica D; Khanijo, Sameer; Kritharis, Athena; Mason, Christopher; Jarmon, Charles H.; Nash, Ira S.; Carney, Maria

doi:10.1007/s10900-013-9805-7

Cited by 20 publications

(23 citation statements)

References 17 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Just because experienced personnel comprised the medical staff, we envisioned addressing clinical issues with regard to shared mental models, teamwork, and scope of practice across a wide range of emergency procedures and protocols. In addition, LH-GV's location in a densely urban environment where there exist long-standing and well-founded concerns over severe weather-related emergencies, 35,36 and terrorism suggested further training objectives. 37,38 Cultural diversity and the presence of a substantial lesbian, gay, bisexual, and transgender community were further considerations.…”

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

Simulation for Operational Readiness in a New Freestanding Emergency Department

et al. 2016

View full text Add to dashboard Cite

Summary StatementSimulation in multiple contexts over the course of a 10-week period served as a core learning strategy to orient experienced clinicians before opening a large new urban freestanding emergency department. To ensure technical and procedural skills of all team members, who would provide care without on-site recourse to specialty backup, we designed a comprehensive interprofessional curriculum to verify and regularize a wide range of competencies and best practices for all clinicians. Formulated under the rubric of systems integration, simulation activities aimed to instill a shared culture of patient safety among the entire cohort of 43 experienced emergency physicians, physician assistants, nurses, and patient technicians, most newly hired to the health system, who had never before worked together. Methods throughout the preoperational term included predominantly hands-on skills review, high-fidelity simulation, and simulation with standardized patients. We also used simulation during instruction in disaster preparedness, sexual assault forensics, and community outreach. Our program culminated with 2 days of in-situ simulation deployed in simultaneous and overlapping timeframes to challenge system response capabilities, resilience, and flexibility; this work revealed latent safety threats, lapses in communication, issues of intake procedure and patient flow, and the persistence of inapt or inapplicable mental models in responding to clinical emergencies.

show abstract

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

Simulation for Operational Readiness in a New Freestanding Emergency Department

et al. 2016

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Liikkuviin hyvinvointipalveluihin kohdistunutta kansainvälistä tutkimusta tiedonhaut tavoittivat kansallista runsaammin (esim. [13][14][15][16][17][18][19][21][22][23][24][25][26][27]. Kansainvälisissä tutkimuksissa kohteena ovat olleet mm.…”

Section: Liikkuvat Hyvinvointipalvelut Tutkimuskohteenaunclassified

“…Lisäksi tutkimuskohteena ovat olleet kriisitilanteet, kuten esim. Yhdysvalloissa hurrikaani Sandyn jälkihoidossa käytetyt liikkuvat palveluyksiköt (26).…”

Section: Liikkuvat Hyvinvointipalvelut Tutkimuskohteenaunclassified

Liikkuvat hyvinvointipalvelut – kehittämisen edellytykset ja haasteet

Sirviö¹,

Taskinen²,

Äijö³

2017

SLA

View full text Add to dashboard Cite

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin liikkuvia hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien, palvelujen kehittäjien sekä työntekijöiden näkökulmista. Tavoitteena oli saadun tiedon avulla lisätä ymmärrystä liikkuvien hyvinvointipalvelujen hyödyistä ja palvelujen kehittämisen edellytyksistä ja haasteista. Tutkimusaineistot koottiin 1) puhelinhaastatteluilla sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävissä toimivilta, liikkuvien hyvinvointipalveluiden suunnittelijoilta ja kehittämiseen osallistuneilta työntekijöiltä (N=12). Haastateltavilla oli kokemusta viidellä alueella toimivista liikkuvista hyvinvointipalveluista. Toinen aineisto (N=21) koottiin neljässä terveydenhuollon työntekijöiden ryhmähaastattelussa. Osalla työntekijöistä oli kokemusta liikkuvista hyvinvointipalveluista. Aineistot analysoitiin sisällön analyysillä. Liikkuvien hyvinvointipalvelujen kehittämisen tärkeänä edellytyksenä nähtiin koko palvelun kehittämisprosessin hallintaa ja monitoimijaista suunnittelua. Tämä edellytti johdon ja työntekijöiden sitoutumista, sitkeyttä ja osaamista pitkäjänteiseen palvelun kehittämiseen. Palvelutarpeet, käyttäjälähtöisyys ja tutkittu tieto nähtiin olennaisina kehittämistyön lähtökohtina. Haasteena nähtiin liikkuvien hyvinvointipalvelujen kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi. Toimiminen liikkuvassa hyvinvointipalvelussa edellyttää vastuullisuutta, joustavuutta, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä ja halua työskennellä itsenäisesti. Työpaikkana liikkuva yksikkö koettiin haastavana; työskentely yksikössä vaati tietynlaista työorientaatiota. Toisaalta osaamisen kuvattiin laajenevan ja työnkuvan olevan joustava ja mielenkiintoinen. Ilmapiiriä liikkuvassa yksikössä kuvattiin vapautuneeksi ja hoitomyönteiseksi. Tulosten mukaan vahva tiedotus- ja markkinointiosaaminen on ensiarvoisen tärkeää palvelukonseptin käyttöönotossa ja toiminnassa. Liikkuvien hyvinvointipalveluiden mahdollisuudet vastata erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeisiin ovat moninaiset, muuntuvat ja joustavat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttuessa liikkuva palvelukonsepti voisi tarjota laajat mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen monipuoliseen tarjontaan.

show abstract

“…40 An intervention to address the need for unfilled prescriptions may come in the form of mobile pharmacies that can deliver diabetic medications to patients in need. 41 An important window of opportunity may exist as patients with a primary diagnosis of diabetes presented somewhat delayed on days 4 and 5 following Hurricane Sandy's landfall compared to other patients, for example, ventilator-dependent or dialysis-dependent individuals, who came to the ED for care immediately after the storm. 9 42 Prior disaster literature has documented the increased incidence of acute myocardial infarction in the general population after disasters such as Hurricane Katrina, and the Hanshin-Awaji and Niigata-Chusetsu earthquakes.…”

Section: Highest Increases Before and Aftermentioning

confidence: 99%

Acute post-disaster medical needs of patients with diabetes: emergency department use in New York City by diabetic adults after Hurricane Sandy

Lee

Gupta

Carr

et al. 2016

BMJ Open Diab Res Care

View full text Add to dashboard Cite

ObjectiveTo evaluate the acute impact of disasters on diabetic patients, we performed a geospatial analysis of emergency department (ED) use by New York City diabetic adults in the week after Hurricane Sandy.Research design and methodsUsing an all-payer claims database, we retrospectively analyzed the demographics, insurance status, and medical comorbidities of post-disaster ED patients with diabetes who lived in the most geographically vulnerable areas. We compared the patterns of ED use among diabetic adults in the first week after Hurricane Sandy's landfall to utilization before the disaster in 2012.ResultsIn the highest level evacuation zone in New York City, postdisaster increases in ED visits for a primary or secondary diagnosis of diabetes were attributable to a significantly higher proportion of Medicare patients. Emergency visits for a primary diagnosis of diabetes had an increased frequency of certain comorbidities, including hypertension, recent procedure, and chronic skin ulcers. Patients with a history of diabetes visited EDs in increased numbers after Hurricane Sandy for a primary diagnosis of myocardial infarction, prescription refills, drug dependence, dialysis, among other conditions.ConclusionsWe found that diabetic adults aged 65 years and older are especially at risk for requiring postdisaster emergency care compared to other vulnerable populations. Our findings also suggest that there is a need to support diabetic adults particularly in the week after a disaster by ensuring access to medications, aftercare for patients who had a recent procedure, and optimize their cardiovascular health to reduce the risk of heart attacks.

show abstract

Community Healthcare Delivery Post-Hurricane Sandy: Lessons from a Mobile Health Unit

Cited by 20 publications

References 17 publications

Simulation for Operational Readiness in a New Freestanding Emergency Department

Simulation for Operational Readiness in a New Freestanding Emergency Department

Liikkuvat hyvinvointipalvelut – kehittämisen edellytykset ja haasteet

Acute post-disaster medical needs of patients with diabetes: emergency department use in New York City by diabetic adults after Hurricane Sandy

Contact Info

Product

Resources

About