Deportation: an overview

Drotbohm, Heike

doi:10.1002/9781444351071.wbeghm591

Cited by 4 publications

(1 citation statement)

References 22 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…10 Muun muassa ulkomaalaisten maastapoistamista käsittelevissä tutkimuksissa on 2000-luvulla nostettu esille tiettyjen ulkomaalaisten ryhmien, kuten Yhdysvalloissa latinalaisamerikkalaistaustaisten, esittäminen yhteiskunnallisessa keskustelussa väkivaltaisina, rikollisuuteen yhdistettyinä ja poliittisesti epälojaaleina. 11 Käytännössä joidenkin henkilöiden ja ryhmien tulkitseminen uhkiksi "yhteisön turvallisuudelle" on eri aikoina mahdollistanut pakkokeinot, kuten näiden ryhmien sulkemisen yhteisön ulkopuolelle esimerkiksi leireille tai vankilaan -tai lähettämisen maan rajojen ulkopuolelle. Yhteisön ulkopuolisiksi tai marginaalisiksi ajateltuihin, kuten ulkomaalaisiin ja vähemmistöihin, vaikuttaa olevan muita luontevampaa kohdistaa tällaisia henkilökohtaista vapautta rajoittavia toimenpiteitä.…”

Section: Matti Välimäkiunclassified

Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle

Välimäki

2024

View full text Add to dashboard Cite

Ulkomaalaisia on käsitelty Suomessa turvallisuuskysymyksenä usean vuosisadan ajan. Tässä katsausartikkelissa tarkastellaan, millä eri tavoilla suomalaiset viranomaiset ovat nähneet ulkomaalaiset uhkana 1800-luvulta 2000-luvulle ulottuvana aikana ja minkälaiseen viranomaistoimintaan tämä on johtanut. Päähuomio keskittyy turvallisuuspoliisin, eli Etsivän keskuspoliisin (1919–1937), Valtiollisen poliisin (1938–1948) ja Suojelupoliisin (1949–) toimintaan, ulkomaalaisvalvonnan kehitykseen ja kolmeen turvallistamisen, eli ulkomaalaisiin liitettyjen uhkakuvien toistuvaan aihealueeseen: poliittisiin uhkakuviin, tautien leviämisen uhkakuviin ja rikollisuuden uhkakuviin. Katsausartikkelissa hyödynnetään pääasiassa aiempaa tutkimusta ja jonkin verran turvallisuuspoliisin tuottamaa alkuperäisaineistoa. Viranomaiset ovat nostaneet uhkakuvia esille erityisesti Suomen sisäisten ja lähialueiden kon-fliktien ja sotien yhteydessä, mutta myös rauhan aikana. Uhkakuvat ovat kohdistuneet Suomen itsenäistymisestä lähtien etenkin venäläisiin ja neuvostoliittolaisiin sekä 1970-luvulta lähtien islaminuskoisiin ihmisiin. Ulkomaalaisten käsittely uhkakuvien kautta tuottaa institutionaalista epäluuloa, joka kanavoituu yleisiin puhe- ja ajattelutapoihin ja tätä kautta politiikkaan, lainsäädäntöön ja viranomaistoimintaan. Uhkakuvien korostamisella on oikeutettu pakkokeinojen käyttöä sekä ulkomaalaisten eriarvoista kohtelua suhteessa Suomen kansalaisiin. Se on myös edistänyt ihmisten jakoa kahteen eriarvoiseen ryhmään – luotettaviin suomalaisiin ja epäluotettaviin ulkomaalaisiin. Foreigners have been treated as a security issue in Finland for several centuries. This review article examines the different ways in which the Finnish authorities have seen foreigners as a threat during the period from the 19th century to the 21st century, and what kind of official action this has led to. The main focus is on the activities of the national security police organisations, i.e., Etsivä keskuspoliisi (1919–1937), Valtiollinen poliisi (1938–1948), and Suojelupoliisi (1949–), the development of foreigner surveillance and three themes of securitisation, i.e., the recurring threat images associated with foreigners: political threat images, disease transmission threat images, and crime threat images. The review article draws mainly on previous research and on some primary material produced by the security police. Threats have been highlighted by the authorities, particularly in the context of conflicts and wars within Finland and in the neighbouring regions, but also in peacetime. Since Finland's independence, these threat images have been focusing in particular at Russians and Soviets and, since the 1970s, at people of Islamic faith. Depicting foreigners’ presence through threat images generates institutional suspicion, which is channelled into wide-spread ways of speaking and thinking and, through this, into politics, legislation, and official action. The emphasis on threatening images has justified the use of coercive measures and the unequal treatment of foreigners in relation to Finnish citizens. It has also contributed to dividing people into two unequal groups, i.e., trustworthy Finns and untrustworthy foreigners.

show abstract

Section: Matti Välimäkiunclassified

Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle

Välimäki

2024

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

Deportation, Anxiety, Justice: New Ethnographic Perspectives

Drotbohm

Hasselberg²

2014

Journal of Ethnic and Migration Studies

Self Cite

102

View full text Add to dashboard Cite

This paper introduces a collection of articles that share ethnographic perspectives on the intersections between deportation, anxiety and justice. As a form of expulsion regulating human mobility, deportation policies may be justified by public authorities as measures responding to anxieties over (unregulated) migration. At the same time, they also bring out uncertainty and unrest to deportable/deported migrants and their families. Providing new and complementary insights into what 'deportation' as a legal and policy measure actually embraces in social reality, this special issue argues for an understanding of deportation as a process that begins long before, and carries on long after, the removal from one country to another takes place. It provides a transnational perspective over the 'deportation corridor', covering different places, sites, actors and institutions. Furthermore, it reasserts the emotional and normative elements inherent to deportation policies and practices emphasising the interplay between deportation, perceptions of justice and national, institutional and personal anxieties. The papers cover a broad spectrum of geographical sites, deportation practices and perspectives and are a significant and long overdue contribution to the current state of the art in deportation studies.

show abstract

“Why are we put in prison?”– Independent Guatemalan minor migrants’ experiences of transnational childhoods

Dietrich

2015

Transnational Social Review

View full text Add to dashboard Cite

Given that state migration and deportation regimes deeply influence transnationally lived childhoods and youth, this article draws on findings from three months of ethnographic research carried out at a Guatemalan state shelter for deported migrant minors in 2009. During the research, I conducted participant observation as well as semi-structured in-depth interviews with 28 adolescents, aged 14-18. Drawings were further used as a child-centered research method. This contribution aims to demonstrate how independent child migrants perceive the special protection measures they receive in the scope of state assistance as sanctioning and blaming of their agency. Against this background, ambiguous approaches are identified in the case of US, Mexican, and Guatemalan state interventions concerning repatriated minors. Hence, I call for further child-centered qualitative research and the prioritization of child migrants' perspectives in state policies for these young actors.

show abstract

Deportation: an overview

Cited by 4 publications

References 22 publications

Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle

Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle

Deportation, Anxiety, Justice: New Ethnographic Perspectives

“Why are we put in prison?”– Independent Guatemalan minor migrants’ experiences of transnational childhoods

Contact Info

Product

Resources

About