2023
DOI: 10.1080/1600910x.2023.2187736
|View full text |Cite
|
Sign up to set email alerts
|

Differentiating natures, connecting environments pragmatic sociology and the emergence of green justifications

Help me understand this report

Search citation statements

Order By: Relevance

Paper Sections

Select...
1

Citation Types

0
0
0
2

Year Published

2023
2023
2023
2023

Publication Types

Select...
1

Relationship

0
1

Authors

Journals

citations
Cited by 1 publication
(2 citation statements)
references
References 55 publications
0
0
0
2
Order By: Relevance
“…Kysymysten kysyminen on usein hyödyllistä itsessään, ilman lukkoon lyötyjä vastauksia. Uskon myös, että laadullisia menetelmiä hyödyntävät tutkijat ja menetelmäopettajat onnistuvat pitämään kaksi asiaa mielessään yhtä aikaa: metodologisen maksimalismin tutkimustyön systemaattisuuden ja seurattavuuden painotuksen (Virtanen 2019;Virtanen & Salmivaara 2021) sekä metodologisen minimalismin tutkimuksellisesti luovemman, aineistoille ja osallistujille paremmin tilaa antavan sekä eettisen refleksiivisyyden haasteeseen vastaavan orientaation (Virtanen 2023). ■ VT T, D OS.…”
Section: Lopuksi: Kaksi Huomiota Tarkastelun Pohjaltaunclassified
See 1 more Smart Citation
“…Kysymysten kysyminen on usein hyödyllistä itsessään, ilman lukkoon lyötyjä vastauksia. Uskon myös, että laadullisia menetelmiä hyödyntävät tutkijat ja menetelmäopettajat onnistuvat pitämään kaksi asiaa mielessään yhtä aikaa: metodologisen maksimalismin tutkimustyön systemaattisuuden ja seurattavuuden painotuksen (Virtanen 2019;Virtanen & Salmivaara 2021) sekä metodologisen minimalismin tutkimuksellisesti luovemman, aineistoille ja osallistujille paremmin tilaa antavan sekä eettisen refleksiivisyyden haasteeseen vastaavan orientaation (Virtanen 2023). ■ VT T, D OS.…”
Section: Lopuksi: Kaksi Huomiota Tarkastelun Pohjaltaunclassified
“…Sosiaalitieteelliset teoriat pikemminkin yhdistyvät kriisejä tuottaviin ja uusintaviin ajattelutapoihin, kuten globaaleille valtakysymyksille sokeaan nurkkakuntaisuuteen ja metodologiseen nationalismiin. (Braidotti 2017;Bennett 2010;Gago 2020;Go 2016;Hironaka 2014;Lehtimäki & Virtanen 2023;Nash 2019;Puar 2007;Rasmussen & Fagernes Johannessen 2023;Vergès 2021. ) Uudenlaiset lähestymistavat nousevat taustasta, jossa on paljon yhtymäkohtia varhaisempaan, antropologiasta lähtöisin olevaan refleksiivisyyskeskusteluun, joskin ympäristökysymys ja nykyisten poliittisten liikkeiden erityispiirteet tuovat siihen tärkeän lisänsä.…”
unclassified