Englannin kielen vaikutuksia kuusivuotiaiden suomea ja englantia omaksuvien lasten sammakkotarinoissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin 11:n varhaisesti kaksikielisen 6-vuotiaan lapsen kielenkäyttöä suomeksi tuotetussa kuvakirjakerronnassa. Kaikkien lasten kotikieli oli suomi, minkä lisäksi he olivat omaksuneet englantia 0-4 vuoden iästä lähtien. Kertomuksista poimittujen epätyypillisten ilmaisujen avulla selvitettiin, miten englannin kielen omaksuminen mahdollisesti heijastui lasten kielellisiin valintoihin ja millaisia lasten ilmaisut olivat verrattuina yksikielisten ikäverrokeiden (n = 10) ja vuotta nuorempien lasten (n = 12) ilmaisuihin. Lähes kaikki kaksikieliset lapset tuottivat jonkunlaisia epätyypillisiä ilmaisuja. Laatunsa perusteella ne pystyttiin jakamaan pääasiassa 1) englannin kielen vaikutuksesta johtuviin ja 2) suomen kielen omaksumiseen liittyviin. Kielten väliseen vaikutukseen liittyvien havaintojen perusteella kaksikieliset lapset tuottivat osittain hyvin erilaisia ilmaisuja kuin yksikieliset lapset, ja suomen kielen normista poikkeavia ilmaisuja esiintyi kaikkiaan hieman useammalla kaksikielisellä kuin yksikielisellä lapsella. Jotkin kaksikielisten lasten suomen kielen omaksumiseen liittyvät epätyypilliset ilmaisut sen sijaan muistuttivat heitä vuotta nuorempien verrokkilasten valintoja. Tulosten pohdinta nosti esille, että tutkimusympäristö ja tutkimuskäytänteet saattavat vaikuttaa kielen siirtymisherkkyyteen, mikä kannattaa ottaa kliinisessä työssä huomioon.Avainsanat: kaksikielinen lapsi, kertova kieli, kielellinen valinta, kieltenvälinen vaikutus, systeemis-funktionaalinen kieliteoria JOHDANTOLasten kaksikielisyys on maailmanlaajuisesti varsin yleistä (Kohnert, 2010), ja kaksikielisten lasten määrä tulee kasvamaan myös Suomessa entisestään nykyisen maailmantilanteen aiheuttaman maahanmuuton myö-tä. Kaksikieliseen kielen kehitykseen liittyy useita erityispiirteitä. Ensinnäkin verrattuna yksikieliseen ikätoveriinsa kahden kielen vaikutuspiirissä kehittyvä lapsi omaksuu kahden eri kielen fonologian, leksikon ja rakenteellisten piirteiden lisäksi sen, miten kieliä käy-tetään kulttuurisesti asianmukaisilla tavoilla (Genesee, Paradis & Crago, 2004, s. 27; Verhoeven, 2010, s. 436). Toiseksi kielten omaksumista määrittää myös se, että kaksikielinen lapsi saattaa altistua kullekin omaksumalleen