From zero to ‘you’ and back: A mixed methods study comparing the use of two open personal constructions in Finnish

Abstract

This article focuses on two Finnish personal constructions which can be used to create indexically open reference, i.e. they can be used to refer to generalized or shared human experiences. These two constructions are the zero-person construction and the open 2nd person singular construction. Using Finnish everyday conversational data, we (i) statistically analyze the distributional semantico-grammatical differences in the use of the zero-person and open 2nd person singular constructions, and (ii) examine these differences on a clausal and sequential level in interactional contexts. In our analysis, we integrate quantitative and qualitative methods. Our aim is to show that by mixing methods it is possible to both reveal the recurring semantico-grammatical patterns of the constructions across a large corpus and analyze how these patterns are shaped by the ongoing interaction.

Nollasubjektilauseiden luontevuus suomenoppijoiden näkökulmasta

“…Katkelmien a-vaihtoehtona on avoin yksikön 2. persoona, b-vaihtoehtona taas nollasubjekti, ja ne on esitelty taulukossa 2. Keskustelukatkelmien valinnassa on huomioitu nollasubjektilauseiden ja avoimen yksikön 2. persoonan tilastollisesti merkitsevät erot, kuten tietyt semanttiset verbityypit, konditionaali ja alkukentässä esiintyvät lausekkeet (objekti-NP ja adverbiaali) eli lauseen syntaktisten konstituenttien järjestys (Varjo & Suomalainen 2018). Tehtävän 2 haasteena on se, miten hyvin suomenoppijat pystyvät seuraamaan puhekielestä litteroitua dialogia.…”

“…Kyselytestin tehtävien nollasubjektilauseet ovat valikoituneet pääasiassa aiemman tutkimuksen perusteella (ks. luku 3.1), ja tehtävätyyppien muotoilussa on hyödynnetty puhutun kielen aineistosta tehtyä korpustutkimusta nollasubjektilauseiden ja avoimen yksikön toisen persoonan eroista (Varjo & Suomalainen 2018). Tutkimuskysymyksemme ovat:…”

<i>Sinä</i>, konteksti ja monitulkintaisuus

“…Avoimen yksikön 2. persoonan lauseissa teemapaikalla taas on aina yksikön 2. persoonan pronomini, jos se ylipäätään esiintyy lauseessa (Suomalainen 2015: 68-69). Jos yksikön 2. persoonan pronominia ei ole, teemapaikka voi olla tyhjä tai predikaattiverbiä voi edeltää jokin muu elementti kuin pronomini, esimerkiksi adverbiaali tai objekti-NP (Varjo & Suomalainen tulossa 2018).…”

“…Avoimen yksikön 2. persoonan ja nollapersoonan välinen samanlaisuus syntyy kuitenkin ilmiöiden samankaltaisesta käytöstä avoimen viittauksen rakentajana ja osittain samoista esiintymisympäristöistä; kummatkin rakenteet ovat tyypillisiä esi merkiksi ehtoa ilmaisevissa lauseissa ja hypoteettisten tilanteiden kuvauksissa sekä modaal i-ja n esessiivirakenteissa (Laitinen 2006: 339-340;Suomalainen 2015: 66-67). Suomenkielisissä arkikeskusteluissa onkin tavallista, että avoin yksikön 2. persoona ja nollapersoona esiintyvät rinnakkain saman sekvenssin sisällä (Varjo & Suomalainen tulossa 2018). Kun nämä persoonamuodot esiintyvät samassa yhteydessä, nollapersoonan ja avoimen yksikön 2. persoonan paikallisissa käyttökonteksteissa on kuitenkin eroja.…”

“…esim. Laitinen 1995: 347-348;Lappalainen 2015: 411-413;Varjo & Suomalainen tulossa 2018). Avointen yksikön 2. persoonan viittausten kimppuuntuminen tapahtuu joko saman, yksittäisen puhujan yhden vuoron sisällä tai toistensa lähettyvillä olevien vuorojen ympärillä taikka sitten useamman eri puhujan toisiaan seuraavissa vuoroissa.…”