Handling Stereotypes of Religious Professionals: Strategies Hospice Chaplains Use When Interacting with Patients and Families

Lindholm, Kristin A.

doi:10.1177/1542305017744493

Cited by 2 publications

(4 citation statements)

References 13 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Authors such as Lindholm (2017), Handzo et al (2022), and Stavig et al (2022) have documented stereotypes and factual knowledge gaps that patients hold about chaplains that may affect patient desire for services and likelihood of referrals from clinical colleagues. In the context of this study, our data (Figure 4) indicated strong patient desire for outpatient chaplain care in six care scenarios.…”

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

Patient Religiosity and Desire for Chaplain Services in an Outpatient Primary Care Clinic

Henderson

Oliver

Hemming

2023

J Pastoral Care Counsel

View full text Add to dashboard Cite

Outpatient chaplaincy is a new specialty in healthcare, with a relative paucity of research studies exploring the need for spiritual care interventions in ambulatory settings. Over the past 3 years, our interdisciplinary team at the Duke Outpatient Clinic has piloted the extension of professional spiritual care into this hospital-based resident teaching clinic offering primary care to underserved populations in Durham, NC. In this article, we report the results of a series of surveys that we conducted at the clinic to assess patients’ perceptions of chaplain services, understanding of Chaplains’ roles, and desire for chaplain services in specific hypothetical scenarios. As part of this survey, we also asked patients about their personal levels of extrinsic and intrinsic religiosity using the well-validated Duke University Religion Index. Our results indicate which chaplain interventions are most desired among this patient population in relation to patients’ self-reported religiosity. We hypothesized that only our more religious patients would strongly desire chaplain support for the majority of scenarios presented. We were surprised to find that a majority of our patients—regardless of their own level of religiosity—express desire for support from an outpatient healthcare chaplain when they need a listening ear, are grieving a loss, or are seeking prayer.

show abstract

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

Patient Religiosity and Desire for Chaplain Services in an Outpatient Primary Care Clinic

Henderson

Oliver

Hemming

2023

J Pastoral Care Counsel

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Lisäksi on havaittu, että aktiivinen, empaattinen kuunteleminen ( 21), sairaudesta puhuminen, tuki ihmissuhdeongelmissa ja elämänvaikeuksissa ovat keskeisimmät elementit ja uskonnollisen toiminnan osuus pieni. Keskustelu sairaalasielunhoitajan kanssa koetaan uskonnollissävytteiseksi, vaikkakaan kristillinen elämänkatsomus ei ole merkittävä asia kaikille sielunhoitoa toivoville (9,28).…”

Section: Sairaalasielunhoitotyön Asiantuntijuus Sairaalasielunhoitajan Näkökulmastaunclassified

“…Tavoitteet vahvistivat potilaan kokemusta oman elämän hallinnasta kokonaisvaltaisemmin, eivätkä tähdänneet pelkästään potilaan selviytymiseen kohtaamishetkessä sairaalasielunhoitajan tuella. Tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia, mutta painottuvat eri tavalla (5,15,17,18,20,26,28).…”

Section: Pohdintaunclassified

“…Merkityksellisiksi asioiksi hoitajille sairaalasielunhoitajat arvioivat hoitotyötä ja potilaan hoitoa tukevat toimet. Tulos eroaa aikaisemmista tutkimuksista, joiden mukaan sairaalasielunhoitaja edusti hengellistä ja uskonnollista maailmaa pyrkien vaikuttamaan potilaan uskoon (23,28). Sairaalasielunhoitajien oma arvio työn merkityksellisyydestä kumpuaa keskeisistä työtehtävistä.…”

Section: Pohdintaunclassified

See 1 more Smart Citation

Sairaalasielunhoitotyön asiantuntijuus sairaalasielunhoitajan näkökulmasta

Sipola¹,

Karvinen²,

Huhtala³

et al. 2020

SLA

View full text Add to dashboard Cite

Tutkimuksessa kuvataan sairaalasielunhoitajan asiantuntijuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin sairaalasielunhoitajilta (n=83) sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi Likert-asteikollisia sielunhoitotyön asiantuntijuuteen liittyviä kysymyksiä ja niihin liittyviä taustatietoja. Keskustelussa potilaan kanssa sairaalasielunhoitajat käsittelivät pääasiassa sairastumista, elämänkriisejä ja surua. He työskentelivät enimmäkseen kuunnellen, myötäeläen, ottamalla vastaan potilaan tunteita ja keskustellen. Keskeiset tavoitteet sielunhoitotyössä olivat toivon ylläpitäminen ja ihmisarvon vahvistuminen, sekä potilaan turvallisuuden tunteen lisääntyminen. Työssään tärkeimmiksi asioiksi potilaalle sairaalasielunhoitajat arvioivat mahdollisuuden keskustella, mahdollisuuden keskustella peloista sekä tuen surussa ja hoitajille mahdollisuuden kriisitukeen, hengellisen asiantuntija-avun ja sielunhoidollisen tuen potilaalle. Keskeiset työtehtävät olivat keskusteluapu, tuki kuoleman kohtaamisessa ja surevien tukeminen. Sairaalasielunhoitajat arvioivat olevansa luotettavia, rauhallisia ja asiakaslähtöisiä. Heille tärkeimmät arvot työssä olivat sielunhoidettavan kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden ja vakaumuksen tukeminen. Terveydenhuollon yksikkö tai lisäkoulutus ei vaikuttanut merkittävästi sairaalasielunhoitajien työmenetelmiin, tavoitteisiin tai käsitykseen työtehtävistä. Potilaan tukeminen tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn sekä eettisten kysymysten käsittely lisääntyivät työkokemuksen kasvaessa.

show abstract

Handling Stereotypes of Religious Professionals: Strategies Hospice Chaplains Use When Interacting with Patients and Families

Cited by 2 publications

References 13 publications

Patient Religiosity and Desire for Chaplain Services in an Outpatient Primary Care Clinic

Patient Religiosity and Desire for Chaplain Services in an Outpatient Primary Care Clinic

Sairaalasielunhoitotyön asiantuntijuus sairaalasielunhoitajan näkökulmasta

Contact Info

Product

Resources

About