How we count counts: The empirical effects of using coalitional potential to measure the effective number of parties

Kline, Reuben

doi:10.1016/j.electstud.2009.01.008

Cited by 13 publications

(17 citation statements)

References 11 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Ne nimittäin vaikuttavat siihen, miten usein ryhmittymä on ratkaiseva koalitioita muodostettaessa. Siksi käytämme selittävänä tekijänä myös ENP:n kaltaista indeksiä, joka on laskettu ryhmittymien äänestysvaltaa mittaavien Shapleyn-Shubikin indeksien pohjalta: (Kline 2009). 2 Suuri ϕ i tarkoittaa, että i on ratkaiseva suuressa osassa mahdollisista koalitioista, jolloin i pystyy muuttamaan lukuisia ei-voittavia koalitioita voittaviksi ja päinvastoin.…”

Section: Selittävät Muuttujatunclassified

See 1 more Smart Citation

Puun ja kuoren välissä? Paikallistason poliittisen kilpailun yhteys kuntien talouteen

Ylisalo

2020

Politiikka

View full text Add to dashboard Cite

Kunnat ovat suomalaisen hyvinvointivaltiomallin keskiössä, ja se, miten kunnat hoitavat talouttaan, vaikuttaa koko järjestelmän kestävyyteen. Tässä tutkimuksessa kysymme, millainen yhteys paikallistason poliittisella kilpailulla on vaihteluun kuntien taloustilanteessa. Odotamme, että paikallisen poliittisen järjestelmän kilpailullisuuteen liittyvät muuttujat ovat ei-lineaarisessa yhteydessä keskeisiin julkistaloudellisiin muuttujiin, jotka mittaavat kuntien menojen tasoa ja tulorahoituksen riittävyyttä menojen kattamiseen. Tarkemmin ottaen odotamme, että kohtalainen kilpailun taso suosii lopputuloksia, jotka ovat sopusoinnussa julkisten varojen tehokkaan ja pitkänäköisen käytön kanssa, siinä missä sekä vähäinen että voimakas kilpailu suosivat erityisintressipolitiikkaa ja lyhytnäköisyyttä. Manner-Suomen kunnat vuosina 2001–2014 kattavan aineiston analyysi viittaa siihen, että menojen tason yhteys puoluejärjestelmän hajanaisuuteen on U:n muotoinen. Löydämme myös viitteitä siitä, että tulorahoituksen riittävyys on sitä parempi, mitä korkeampi äänestysprosentti on, mutta tämä yhteys on jokseenkin epävarma.

show abstract

Section: Selittävät Muuttujatunclassified

“…Nurmi (1998) tarjoaa johdatuksen aihepiiriin. Kline (2009) käyttää nimittäjässä Banzhafin indeksiä. Se ei yleisesti ole identtinen Shapleyn-Shubikin indeksin kanssa, mutta indeksit tapaavat korreloida vahvasti.…”

Section: Viitteetunclassified

Puun ja kuoren välissä? Paikallistason poliittisen kilpailun yhteys kuntien talouteen

Ylisalo

2020

Politiikka

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Although the Laakso-Taagepera (L-T) measure is the "gold standard" for counting number of parties, four recently proposed alternatives deserve mention, which, for space reasons, I cannot discuss in detail. Dumont & Caulier (2003) and Kline (2009) independently proposed a modification of the L-T index that the former refer to as the effective number of relevant parties. It applies the L-T formula to Banzhaf scores (Banzhaf 1965) that are derived from a gametheoretic approach to voting power.…”

Section: Counting Partiesmentioning

confidence: 99%

Perspectives on the Comparative Study of Electoral Systems

Grofman

2016

Annu. Rev. Polit. Sci.

View full text Add to dashboard Cite

This article considers the potential to use knowledge of expected electoral system effects to engage in electoral engineering. The review focuses on contributions made in the past dozen or so years and is limited to five specific questions: How do electoral systems affect (a) the proportionality of seatsvotes relationships, (b) party proliferation, (c) the ideological nature of party competition, (d ) voter turnout, and (e) the degree of match between the preferences of citizens and the policy choices of the government?

show abstract

“…The index ofDumont and Caulier (2003), while being also based on hh, to an extent departs from it by replacing the proportions of seats in the calculus for JVLT with the Banzhaf voting power measures, but it is not a truly continuous measure because it does not allow for making distinctions among party constellations with Sj > 0.5. See, however,Kline (2009). COMPARATIVE SOCIOLOGY 13 (2014) 727-747…”

mentioning

confidence: 92%

Party System Format and the Longevity of Party Systems: An Empirical Examination

Golosov

2014

Comp Sociol

View full text Add to dashboard Cite

This article employs the Cox proportional hazards model to discover the factors of survival of 162 party systems from 1792 to 2009. In order to avoid the endogeneity prob lem, the analysis employs the level of democracy as a control variable. The impact of the overall level of party system fragmentation is found negligible, even though exces sive fragmentation is conducive to a higher hazard of party system termination. More importantly, systems with close competition among leading parties -including twoparty systems and systems with close competition among up to four parties -are more likely to survive across time. The article introduces a methodological innovation by disaggregating the effective number of parties into two components, the leading par ties' balance and the residual fragmentation.

show abstract

How we count counts: The empirical effects of using coalitional potential to measure the effective number of parties

Cited by 13 publications

References 11 publications

Puun ja kuoren välissä? Paikallistason poliittisen kilpailun yhteys kuntien talouteen

Puun ja kuoren välissä? Paikallistason poliittisen kilpailun yhteys kuntien talouteen

Perspectives on the Comparative Study of Electoral Systems

Party System Format and the Longevity of Party Systems: An Empirical Examination

Contact Info

Product

Resources

About