In Fredrika Bremer's Footsteps: Early Women Authors and the Rise of the Novel Genre in Finland

Kirjailijapoetiikat. Poetiikan näkökulmia kirjailijoiden tuotantoon

“…Paheneva kuulovamma mursi suunnitelmat elatuksen hankkimisesta saksaa ja ranskaa opettamalla. (Gräsbeck 1952, 7-19;Ginström 1964, 39;Forssell 2001Forssell /1999 Tutkimus (Mäkelä ja muut 1989;Forssell 1999Forssell , 2001Forssell /1999Grönstrand 2005Grönstrand , 2008Launis 2005Launis , 2006Launis , 2013 on sittemmin tehnyt tunnetuksi niin Falkmanin kuin muidenkin Suomen ensimmäisten naisromaanikirjailijoiden tuotantoa. Falkman kotiutti Suomeen romaa-nilajia, joka säätyläisille oli lukukokemuksena tuttu 1700-luvulta lähtien (Mäkinen 1999, 163-167) mutta joka kirjoitettuna sai Suomessa alkunsa Fredrika Carstensin Murgrönan-romaanista (1840).…”

“…Falkman kiinnittää romaaninsa näkyvästi bremeriläiseen lajityyppiin romaanin lopussa todetessaan, että "pienen arkipäivänkuvauksen" kirjailijattaren on nyt aika heittää "arvoisille lukijoilleen" hyvästit ja pyytää anteeksi sitä, että hän on askarruttanut heitä "näin merkityksettömillä aiheilla" (Falkman 1848, 126). Suomen ensimmäiset naiskirjailijat kulkivatkin pitkälti, kuten Heidi Grönstrand (2008) on todennut, Bremerin jalanjäljissä. Falkman (31.5.1841) ilmaisee ihailunsa Bremeriä kohtaan kirjeessään J. L. Runebergille, ja hänen romaaniensa didaktinen ote, laaja naisgalleria, yksityisen perhepiirin ja kodin arjen kuvaus ja eri taiteenlajien integrointi osaksi romaanin rakennetta, tematiikkaa ja ilmaisua 8 nivovat hänen ja Bremerin tuotantoja yhteen.…”

Ylirajainen lehdistö: Viipurin 1800-luvun alun saksankieliset lehdet kirjallisen kulttuurin välittäjinä

“…1823) 7 Aikaisemmin on korostettu Ruotsin ja Suomen kirjallisten piirien kytköksiä ja naiskirjoittajien verkostoja sekä niiden merkitystä romaanikirjallisuuden kehittymiselle Suomessa 1800-luvulla. Esimerkiksi Fredrika Bremer ja Fredrika Runeberg hyödynsivät 1800-luvun alkupuolella kansainvälisiä malleja, joissa kuvattiin naisen subjektiviteettia ja joissa minäkertoja, naispuolinen protagonisti, toi lukijan naisellisen elämänpiirin sisään (Grönstrand 2008). Naiset myös usein julkaisivat tekstejään sanomalehdissä.…”

“…Niissä julkaistiin erilaisten asiatekstien ja uutisten lisäksi myös jatkokertomuksia, runoja ja muita kaunokirjallisia tekstejä, jotka syntyivät paikallisesti tai kulkeutuivat Vanhan Suomen alueelle etenkin Keski-Euroopan saksankielisestä lehdistöstä. Kirjallisuudentutkimuksessa on tuotu jo pitkään esiin varhaisen sanomalehdistön merkittävä rooli kirjallisen kulttuurin välittäjänä (Paloposki 2007, 103;Grönstrand 2008;Launis 2013, 169-170). Siinä missä Suomen ja Skandinavian väliset kirjalliset yhteydet ja verkostot ovat olleet kiinnostuksen kohteena jo pidemmän aikaa niin kirjallisuudentutkimuksen kuin myös historiantutkimuksen piirissä (esim.…”