It Takes All Kinds to Make a Zero: Employing Multiple Correspondence Analysis to Categorize an Open Personal Construction in Conversational Finnish

Varjo, Mikael

doi:10.18659/clr.2019.5.03

Cited by 7 publications

(6 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…In the context of Finnish zeroperson constructions, both adverbials and object NPs bear a similar function as the preverbal theme, as they are used to define the conditions that affect the implied referent (Laitinen 2006: 214-215), whereas the conditional mood is commonly present in contexts of proposalmaking and planning (e.g. Varjo & Suomalainen 2018, Varjo 2019; cf. the Estonian personless conditional, Pajusalu 2015: 47).…”

Section: Features Favored By Covertsubjmentioning

confidence: 99%

“…In other words, apart from the object NPs in the initial field, object NPs are more common among Speech-ActSubj utterances. The object NPs in the initial field of zero-person constructions are often pronominal, especially demonstratives (Varjo 2019), which indicates that they are at the center of attention (see also Gundel, Hedberg & Zacharski 1993 on Givenness Hierarchy).…”

Section: Object Npmentioning

confidence: 99%

“…Varjo & Suomalainen 2018: 347). Zero-person constructions with their predicate verb in conditional mood are particularly used in making a proposal or expressing personal wishes (Varjo 2019; see also Lindström et al 2016). This is also true when it comes to the CovertSubj utterances.…”

Section: Conditional Moodmentioning

confidence: 99%

See 2 more Smart Citations

Greater than zero?

Varjo

2022

ESUKA-JEFUL

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

This article focuses on the variation of subject expression in modal constructions of necessity with pitää ‘must, have to’ in Finnish everyday conversations. In spoken Finnish, subjects are typically encoded with both a pronominal and a verbal marker although in principle it is possible to omit the pronominal subject. The modal verbs of necessity, however, are unipersonal which means that the verb does not show agreement with the person of the subject. Omitting the pronominal subject altogether is common in necessity constructions, typically resulting in a so-called zero-person construction which is a type of referentially open personal construction in Finnish. The present article sets out to explore the semantico-grammatical and discourse features of necessity constructions without an overt grammatical subject comparing them with those with a speech act pronoun as their subject. The Generalized Linear Mixed Model (GLMM) is employed to model the differences in the characteristics of the two constructions. After an overview of the statistical results, the article goes on to provide a qualitative analysis of the statistically significant differences. The quantitative findings indicate that different types of subject expression are entwined in the semantico-grammatical and discoursive characteristics of the modal constructions of necessity. The qualitative analysis then shows how these differences are reflected in the ways in which they are used as interactional resources. Kokkuvõte. Mikael Varjo: Enam kui null? Referentsiaalselt erilised ja avatud netsessiivkonstruktsioonid soome argivestlustes. Käesolevas artiklis uuritakse grammatilise subjekti vaheldumist. Võrdlen omavahel soomekeelses argivestluses esinevaid pitää-verbiga moodustatud modaalseid netsessiivkonstruktsioone, mis esinevad kas subjektita või sisaldavad kõneaktis osalevat subjekti positsioonis pronoomenit (pronoomensubjekti). Soome keeles tähistatakse grammatilist subjekti tüüpiliselt nii pronoomeni kui ka pöördelõpuga, kuigi põhimõtteliselt võib subjekti funktsioonis pronoomeni ära jätta. Netsessiivverbid on siiski vaegpöördelised, esinedes ainult ainsuse 3. pöörde vormis, mis tähendab seda, et verb ei ühildu subjektiga. Netsessiivkonstruktsiooni puhul on tavaline pronoomensubjekti täielik ärajätt, mille tulem on nn üldisikuline konstruktsioon (nollapersoonarakenne) – soome keelele omane referentsiaalselt avatud isikut väljendav konstruktsioon. Üldistatud lineaarse segamudeli (GLMM) tulemused näitavad, et subjektivaheldust mõjutavad mitmed semantilis-grammatilised ning ka diskursiivsed tegurid. Tulemused näitavad, et üldisikulistel netsessiivkonstruktsioonidel on selgelt eristatavad sotsiaalset interaktsiooni liigendavad funktsioonid, näiteks (ühine) planeerimine või soovide väljendamine ja kõnesituatsiooni osalejarollide muutmine. Grammatilist subjekti sisaldavad netsessiivkonstruktsioonid aga rõhutavad pigem teo või tegevuse vajalikkust või kohustuslikkust kui selle otsest algatamist.

show abstract

Section: Features Favored By Covertsubjmentioning

confidence: 99%

Section: Object Npmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Greater than zero?

Varjo

2022

ESUKA-JEFUL

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Referaattiosassa on käytetty geneeristä kolmatta persoonaa (ns. nollapersoonaa), jolla käytetään usein puhujan omaa näkökulmaa ilmaisemaan eli yksikön 1. persoonan merkityksessä (VISK §1347, §1362; Laitinen, 1995;Varjo 2019). Kolmannen persoonan käyttö jatkuu vuoron loppuun asti ulottuvassa referaattiosassa tullee sentää tehtyä mitä sano.…”

Section: Esimerkki 8 (Verrokki)unclassified

Miten autismikirjon henkilöt ja verrokit kuvailevat ja esittävät toisen henkilön ajatuksia?

Frick

Loukusa

Dindar

et al. 2021

View full text Add to dashboard Cite

Tarkastelemme referointikeinoja, joita aikuiset autismikirjon henkilöt ja verrokit käyttävät puhuessaan toisen henkilön ajatuksista. Aineisto on kerätty tutkimustilanteessa, jossa tutkittavia pyydetään kertomaan, mitä videolla nähty henkilö voisi ajatella. Tässä tutkimuksessa referointikeinot on luokiteltu kuvaileviksi ja esittäviksi sen mukaan, pysyykö vuoron näkökulma eli deonttinen origo meneillään olevassa puhetilanteessa vai siirtyykö se referoitavaan puhetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että autismikirjon henkilöiden ja verrokkien referointikeinot ovat pääosin samankaltaisia, joskin verrokkiryhmän edustajien vastauksissa on hieman enemmän kuvailua ja autismikirjon henkilöillä esitystä. Kaksi tutkittavaa autismikirjon henkilöä käyttää myös ns. paljaita esityksiä, jotka eivät sisällä lainkaan sellaisia deonttisia markkereita, jotka sitoisivat sanotun meneillä olevaan puhetilanteeseen. Tällainen referointi on suomenkielisessä puheessa melko harvinaista, ja katsomme sen mahdollisesti kuvastavan yksittäisten autismikirjon henkilöiden erilaista tapaa hahmottaa tai käsitellä puhetilanteen osallistumiskehikkoa.

show abstract

“…Laitinen (1995) pitää modaaliverbejä kaikkein sopivimpina nollapersoonan predikaattiverbeinä. Tähän viittaavat myös aineistopohjaiset tutkimukset (Jokela 2012;Löflund 1998), mutta etenkin puhutun kielen korpuspohjaisella tutkimuksella voidaan täydentää kuvaa nollasubjektin ominaisuuksista (Varjo 2019). Nollapersoonalauseessa verbin edellä on tavallisesti ajan-, paikan-, välineen-tai tavanilmaus, joka määrittelee ne ehdot, joiden vallitessa asiaintila toteutuu.…”

Section: Nollasubjekti Ja Nollapersoonaunclassified

Nollasubjektilauseiden luontevuus suomenoppijoiden näkökulmasta

Varjo

Jokela

2020

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

It Takes All Kinds to Make a Zero: Employing Multiple Correspondence Analysis to Categorize an Open Personal Construction in Conversational Finnish

Cited by 7 publications

References 0 publications

Greater than zero?

Greater than zero?

Miten autismikirjon henkilöt ja verrokit kuvailevat ja esittävät toisen henkilön ajatuksia?

Nollasubjektilauseiden luontevuus suomenoppijoiden näkökulmasta

Contact Info

Product

Resources

About