Käsityö ja asenteet – oppiaineen tulevaisuus

Abstract

Tiivistelmä
 Jo vuoden 1970 komiteanmietinnössä todetaan, että teknisen työn ja tekstiilityön opetuksen tulisi olla yhteistä koko ikäluokalle. Tämän jälkeen opetussuunnitelmaa on uudistettu useamman kerran, mutta sopivaa ratkaisua käsityön opetuksen toteuttamiseksi ei ole löytynyt. Tässä artikkelissa tarkastellaan oppilaiden asenteita käsityö oppiainetta kohtaan. Tutkimusaineisto on kerätty lukuvuoden 2013 - 2014 aikana. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja aineisto (N = 982) on demografisesti koko maata edustava. Artikkelin teoreettisena lähtökohtana on käsityön opetuksen järjestäminen ja aikaisempi käsityön asenteisiin liittyvä tutkimuskirjallisuus. Empiiristen tulosten perusteella teknisen työn sisältöjen painotettuun opetukseen osallistuneiden oppilaiden asenteet ovat selvästi myönteisempiä kuin saman sisältöiseen (yhtä paljon teknistä työtä ja tekstiilityötä) opetukseen osallistuneiden oppilaiden asenteet. Lisäksi painotettuun teknisen työn sisältöjen opetukseen osallistuneet oppilaat hakeutuvat muita useammin ja saman sisältöiseen opetukseen osallistuneet muita harvemmin käsityön valinnaiseen opetukseen. Edelleen tutkimuksen pohjalta voidaan esittää tasa-arvon toisesta näkökulmasta oikeutettu kysymys: annetaanko kaikille oppilaille riittävä mahdollisuus valita toiveidensa ja kiinnostuksensa mukaisia käsityön oppisisältöjä?
 Avainsanat: asenteet, sukupuoli, käsityön opetus, tekninen työ, tekstiilityö,
 
 
 Abstract
 As early as 1970 a committee report suggested that both technical and textile crafts should be compulsory for both boys and girls. After this, the national curriculum has been revised several times. However, a suitable solution for the curriculum of craft education has not been found. In this article, students’ attitudes towards craft education were examined. The research data was collected during the school years 2013 - 2014. The research design is quantitative and the data (N = 982) represents the whole country demographically. The theoretical starting point of this article is the implementation of craft education and the earlier research related to the attitudes towards craft education. According to the empirical results, the attitudes of the pupils who have participated in the emphasised technical craft are distinctly more positive than the corresponding attitudes of the pupils who have participated in shared craft education (as much technical craft and textile craft). In addition, the pupils who have participated in the emphasised technical craft take part in the voluntary craft education more often when compared with the pupils who have participated in the shared craft education. What is more, the justifiable question of other point of view in equality arouses: are all students without any regard to sex given an opportunity to choose study groups based on their wishes and interests, which allows them to study in greater detail the subject that they are really interested in?
 Keywords: attitudes, gender, craft education, technical craft, textile craft,

Kestävä kädenjälki käsityössä

“…Opetus ja kasvatus nähdäänkin parhaimpana keinona muutokseen ja kestävään tulevaisuuteen (Unesco, 2018), myös organisaatiot voivat kehittyä oppimalla (Rainey & Kolb, 2014). Käytännössä käsityön opetuksen organisointi (Jaatinen & Lindfors, 2016), opettajan (Lindfors & Pirttimaa, 2018) ja oppilaiden (Hilmola & Autio, 2017;Metsärinne & Kallio, 2016) asenteet ovat ratkaisevassa asemassa opetuksen toteuttamisessa ja siinä, miten se ohjaa kestävään tulevaisuuteen.…”