Käyttökokemusarvioita sairaanhoitajan näkökulmasta asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja yleensä terveydenhuollossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa, kuten kotisairaanhoidossa, kotisairaalassa tai palvelutalossa, työskentelevät sairaanhoitajat kokevat asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytön työssään ja miten tietojärjestelmien käyttö eroaa eri toimintaympäristöissä. Sairaanhoitajaliiton, Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n (TAJA) jäsenrekistereihin kuuluneilta sairaanhoitajilta, kätilöiltä tai terveydenhoitajilta kerättiin sähköisellä kyselyllä kokemuksia tietojärjestelmien käytöstä keväällä 2020. Kysely osoitettiin julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa tai yksityisellä sektorilla toimiville. Kyselyyn vastasi 3610 sairaanhoitajaa. Vastaajista poimittiin sairaanhoitajat, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa joko kotisairaanhoidossa, kotisairaalassa tai palvelutalossa (n=370), ja heidän kokemuksiaan verrattiin terveydenhuollossa (n=3240) toimivien käyttökokemuksiin. Analyysimenetelmänä käytettiin ordinaalista logistista regressioanalyysia. Lisäksi analysoitiin yhteisissä palveluissa toimivien avovastausten tietojärjestelmäpalautetta. Yhteisissä palveluissa sairaanhoitajien käyttämistä asiakas- tai potilastietojärjestelmistä 13 oli samoja tuotemerkkejä kuin terveydenhuollossa toimivilla sairaanhoitajilla oli käytössä. Tietojärjestelmien käyttäjät arvioivat taitonsa hyviksi, mutta työnantajan tarjoamaa perehdytystä oli ollut liian vähän. Erityisesti yhteisissä palveluissa työskentelevät kokivat saaneensa heikompaa perehdytystä kuin terveydenhuollossa työskentelevät. Yhteisissä palveluissa työskentelevien kokemukset rakenteisen kirjaamisen tietojen hyödyntämisestä ja hoitokertomuksen saatavuudesta olivat myönteisempiä terveydenhuollossa toimiviin verrattuna. Molemmat vastaajaryhmät kokivat, että potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa. Yhteisissä palveluissa toimivat sairaanhoitajat käyttivät puhelinta tietojen hankintaan päivittäin tilastollisesti enemmän terveydenhuollossa toimiviin verrattuna. Molemmat vastaajaryhmät käyttivät Kanta-palveluja niukasti. Tietojärjestelmien kehittämistä tukemaan sairaanhoitajien työtä erilaisissa toimintaympäritöissä on edelleen syytä jatkaa. Työnantajien on jatkossa syytä vahvistaa perehdytystä ajoituksen, sisällön ja määrän suhteen, jotta järjestelmien hyödyt ja tuki työlle saadaan esiin.

Rakenteisesti kirjatun hoitotyön tiedon vuodeosastotason analyysi – esimerkki FinCC-luokituskokonaisuuden käytöstä

“…Suomessa on kirjattu potilaan hoitoa Maailman Terveysjärjestön (WHO) prosessimallin [23] mukaisesti 1960-luvulta [24,25]. Kansainvälisesti prosessin neljä vaihetta hoidon tarve, suunnittelu, toteutus ja arviointi ovat rakenteistaneet hoitotyön kirjaamista.…”

“…Suomessa on hoitotyön rakenteista kirjaamista kehitetty noin 30 vuotta [24,32] ja Suomalaista hoitotyön luokituskokonaisuutta, FinCC:tä (Finnish Care Classification) yli 20 vuotta [33]. Alun perin Virginia Saban Clinical Care Classificationluokitukseen [34] perustuva FinCC-luokituskokonaisuus [35] on laajassa käytössä hyvinvointialueilla.…”

“…Hoitotyön prosessimallin mukaista hoidon kirjaamista [32] ja hoitotyön rakenteista kirjaamista on opetettu sairaanhoitajien koulutuksessa [24,44] ja perinteisesti potilaskertomuksen käyttöönottojen yhteydessä [45]. FinCC:n mukainen kirjaaminen on määritelty myös sairaanhoitajien kansallisissa osaamiskuvauksissa [46].…”

Lähihoitajien kokemukset asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin – poikkileikkaustutkimus

“…Jos asiakas-ja potilastiedot eivät siirry sähköisesti organisaatiosta toiseen, on työntekijöiden käytettävä muita reittejä. Toisinaan käytössä ovat paperilla kulkevat tiedot tai tietoja saatetaan pyytää aikaisemmasta hoitopaikasta puhelimitse [22,23,33]. Järjestelmien yhteentoimivuuden ongelmat näyttäytyvät ammattilaisille asiakkaiden kokonaiskuvan luomisen ongelmina [13], ja esimerkiksi sosiaalialan korkeakoulutetut sosiaalityön eri osa-alueisiin erikoistuneina ammattilaisina joutuvat käyttämään asiakkaan kokonaiskuvan luomiseen useita erillisjärjestelmiä [32].…”

“…Väittämät räätälöitiin lähihoitajille soveltuviksi ja esimerkiksi tiedonvaihdon tahoihin lisättiin tarpeellisia sidosryhmiä (tukipalvelut, omaiset). Kyselyssä hyödynnettiin etenkin tietojärjestelmien kirjaamisosaamista koskevien kysymysten osalta kyselyjä sairaanhoitajille [23][24]33] ja lisäksi sosiaalialan korkeakoulutetuille tehtyä kyselyä [34]. Uutena aihepiirinä kyselyyn lisättiin kokemus kirjaamiseen käytettävästä ajasta ja täsmennettiin mobiilikirjaamisen kysymyksiä.…”