Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet

Abstract

Tarkastelemme artikkelissamme 2010-luvulla toteutettua korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuuksien näkökulmasta. Empiirinen aineisto koostuu keskeisistä opiskelijavalintauudistukseen liittyneistä koulutuspolitiikkadokumenteista.
 Analyysi etenee kaksivaiheisesti. Analysoimme ensin uudistuksen eri vaiheita ja toiseksi sitä, millaiseksi aikuisten paikka niissä diskursiivisesti rakentuu. Tunnistamme kolme keskeistä toimea, joiden avulla opiskelijavalintauudistusta on viety eteenpäin: 1) valtakunnallisen hakujärjestelmän luominen, 2) hakijoiden kiintiöinnit ja ensikertalaiskiintiön luominen sekä 3) valintakriteereiden muutos ja ylioppilastutkinnon painottaminen valinnoissa.
 Argumenttimme on, että kaikki nämä toimet asettavat tutkintokoulutukseen pyrkivät aikuiset korkeakoulutuksen marginaaliin. Tulkitsemme löydöksiämme koulutuksellisen tasa-arvon valossa ja väitämme, että tärkeä ulottuvuus aikuisopiskelun suhteen on niin kutsuttu panosten reiluus. Tästä näkökulmasta korkeakoulutukseen pääsyn avoimuus eri-ikäisille on yhteiskunnallisesti tärkeä asia, ei vain aikuisten kannalta vaan siksikin, että sisäänpääsymahdollisuuksien olemassaolo pitää laajemmin yllä koulutusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta. Aikuisten opiskelumahdollisuudet viestivät siitä, että yhteiskunnassa on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja sen suuntaan vielä nuorena tehtyjen valintojen jälkeenkin.

Troublesome Access: Non-Admission Experiences in the Competitive Finnish Higher Education

“…Moreover, the results of this study challenge ongoing policy reform as being sufficient in making access to Finnish higher education easier for the majority of applicants. On the contrary, it can make access more challenging for prospective students who do not have top grades from upper-secondary school and who have a non-traditional educational or social background, as well as for mature students (Haltia et al 2019;Nori 2018). Marketization offers opportunities differently for those who already have plenty of resources to compete for access to higher education and those who do not (e.g., Bowl 2018;McCaig 2010).…”

“…The common driver has been that the admission system should be simpler, more efficient, and increase the competitiveness of Finnish higher education in both the domestic and international student markets (MoEC 2016). The slow transition of young adults from secondary to tertiary education has been a specific target of reforms (Haltia et al 2019). First, a joint internet-based application system (opintopolku.fi) was introduced in 2014 with uniform national regulations and handling of pooled admissions for all higher education institutions.…”

“…However, new demands on higher education have arisen that align with market-driven policy (Rinne et al 2014). Simultaneously, a series of student admission reforms have taken place (Haltia et al 2019).…”

Toinen reitti yliopistoon

“…Esimerkiksi Åbo Akademissa on huomattu, että teologian etäopinnot ovat aikuisten keskuudessa suosittuja, ja niitä tehdään ympäri Suomen, kun taas tutkinto-opiskelijaksi hakeutumista jarruttaa se, että opiskelua varten pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle. Avoimen yliopiston opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa on lisäksi havaittu, että opinnoissa on mukana paljon tutkinto-opiskelijoita, jotka haluavat käyttää hyväkseen avoimen yliopiston joustavia mahdollisuuksia (Haltia & Jauhiainen 2019).…”

“…Nuorille suunnatuissa ratkaisuissa painottuvat usein mallit, joissa opintoja suoritetaan tiiviimmässä ja rajatummassa aikataulussa, osana jonkin oppilaitoksen muuta opetusta. Opiskelijavalintauudistuksen painopiste on nuorten ylioppilaiden mahdollisuuksien turvaamisessa, joten aikuiset ovat tämän politiikan kehyksessä vaarassa ajautua tutkintokoulutuksen osalta marginaaliin (Haltia, Isopahkala-Bouret & Jauhiainen, 2019). Työpakettimme kehittämisessä lähdetäänkin siitä ajatuksesta, että myös aikuisille on oltava mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen.…”