Korkeakoulujen täydennyskoulutus – tilanne ja kehitysnäkymiä

Abstract

Korkeakoulujen täydennyskoulutus on viime vuosina ollut korkeakoulujen voimakkaimmin laajeneva toiminta-alue. Kaikki maamme korkeakoulut järjestävät täydennyskoulutusta. Toiminta on monimuotoista ja monipuolista, eri korkeakoulujen toiminnalle asettamat tavoitteet ja painopisteet vaihtelevat. Joissain korkeakouluissa oman korkeakoulun erityisosaamisen välittäminen valtakunnallisena täydennyskoulutuksena nähdään keskeisimpänä, muutamissa muissa korkeakouluissa alueelliset täydennyskoulutustarpeet nousevat etualalle. Useimmissa tapauksissa nämä tavoitteet yhdistyvät. Korkeakoulujen täydennyskoulutus muodostuu ammatillisista täydennyskoulutuskursseista ja -ohjelmista, työllisyyskoulutuksesta sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta. Myös korkeakouluissa laajeneva, lähinnä aluepoliitttisin perustein järjestettävä yrityspalvelutoiminta sisältää koulutuspalvelujen tarjoamista. Täydennyskoulutuskeskukset korkeakoulupaikkakunnilla ja niiden sivutoimipisteet useilla muilla paikkakunnilla muodostavat koko maan kattavan korkeakoulutasoisen täydennyskoulutuksen verkoston.

Sotienjälkeinen asutustoiminta ilman maata jääneiden pieneläjien silmin

“…Lautakunnan neljäs jäsen edusti siirtoväkeä ja hänet valitsi sen luovutetun alueen hoitokunta, jonka asukkaita kuntaan pääasiassa asutettiin. 48 Käytännössä jäsenet edustivat yleensä paikallisia maanluovuttajia, rintamamiehiä ja siirtoväkeä. Asukkaanottopäätöstä tehdessä lautakunta konsultoi myös kunnallista asutuslautakuntaa ja siirtoväkeen kuuluvan kohdalla hakijan hoitokuntaa varmistaakseen hakijan maansaantikelpoisuuden.…”