Koulun monet kielet: lähtökohtia, kehityskulkuja ja tulevaisuuden näkymiä

Abstract

This article introduces the AFinLA-e thematic issue on plurilingualism in the school. Lately, multilingualism has been a buzzword in both sociolinguistic research and applied linguistics. Through the reform of national core curriculum for basic education, multilingualism, alongside language awareness, has also become an inextricable part of public educational discussions and the normative framework of basic education. There remain, however, questions about how all these changes translate into linguistically responsive classroom pedagogy and practices that support achieving learning goals, the process of language socialization, and pupils’ plurilingual identities. Our aim is to give a brief general introduction into the flourishing field of multilingualism research, its developments, approaches and trajectories, and describe the contributions that the articles in this issue make into the growing body of work in the Finnish context. We also identify three future trajectories for research on plurilingualism in the school.

"Nehän puhuu mulle venäjää!" Tapaustutkimus venäjänkielisen CLIL-alkuopetusluokan vuorovaikutuksesta

“…Väitöstutkimukseni osallistuu keskusteluun yksikielisen kouluinstituution murroksesta (Piippo, Ahlholm & Portaankorva-Koivisto, 2021). Ihmisten välisessä kanssakäymisessä on aina käytetty kieliä limittäin.…”

Superdiversiteetti. Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

“…Sosiolingvistisessä tutkimuksessa tarvittiin uusia käsitteitä, jotka kuvaavat paremmin joustavaa ja muuttuvaa kielellistä moninaisuutta ja kielikäytänteitä . Yksi tällaisista on trans languaging (García ja Wei 2014), joka on suomalaisessa sosiolingvistisessä tutkimuksessa yleisimmin käännetty kieleilyksi tai limittäiskieleilyksi (Piippo 2021). Tässä kielenkäytön teoriassa monikielisyys nähdään resurssina ja sosiaalinen vuorovaikutus tilanteena, jossa kieliä ei aseteta hierarkkiseen järjestykseen.…”

“…Aikaisemmin pohjoismaista superdiversiteettiä on tarkasteltu muun muassa koulutuksen kentällä (Heikkinen ja Peltonen 2018; Kuusisto ja Garvis 2020; Lamminmäki-Vartia, Poulter ja Kuusisto 2020; Lipiainen ja muut 2020) sekä sosiolingvistiikan ja monikielisyystutkimuksen alalla (Blommaert ja muut 2012;Piippo 2021). Kuusisto ja Garvis (2020) tutkivat superdiversiteettiä varhaiskasvatuksen piirissä.…”

“…Kuusisto ja Garvis (2020) tutkivat superdiversiteettiä varhaiskasvatuksen piirissä. Piippo (2021) tarkastelee erityisesti kielen pedagogiikkaan liittyviä kieli-ideologioita ja niiden muutoksia monikielisyystutkimuksen kentällä. Superdiversiteetin tutkimusta on tehty myös sosiaalisesta mediasta.…”

Vastasaapuneet ja osallisuuden rakentuminen yhteisissä ja erillisissä luokkahuoneissa

“…Tärkeäksi kieliryhmäksi tulivat arabiaa ensikielenään puhuvat oppilaat. Hankkeen tuloksia on kuvattu seitsemässä vertaisarvioidussa tutkimuksessa (Shestunova 2019;Suuriniemi 2019;Shestunova 2022;Jonkka 2023;Piippo & Lankinen 2023;Portaankorva-Koivisto 2023;Ratilainen 2023) sekä neljässä pro gradussa.…”