Koulutuksen digitaalinen datafik(s)aatio

Mertala, Pekka

doi:10.33350/ka.100161

Cited by 6 publications

(6 citation statements)

References 24 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Samalla oppiminen on yrittäjämäistynyt (Laalo ym., 2019), pedagogiikka typistynyt uuspedagogiikaksi (Maunumäki, 2021;Maunumäki & Valkonen, 2022), opiskelu muuttunut asiakkuudeksi (Plamper & Jauhiainen, 2021;) ja siirtynyt digitaalisiin oppimisympäristöihin (esim. Mertala, 2021). Siirtymän koulutuksen massamuotoisiin digitoteutuksiin kuvataan tapahtuneen toisaalta vaivatta (mm.…”

Section: Muuntuva Kuva Oppimisesta Ja Asiantuntijuudestaunclassified

Digitalisoituvan yliopistokoulutuksen diskurssit

Isosomppi,

Maunula,

Maunumäki

2023

View full text Add to dashboard Cite

Tutkimuksemme kohteena ovat korkeakoulupoliittisissa visioteksteissä rakentuvat yliopistopedagogiikkaa suuntaavat diskurssit ja niiden tuottamat tiedon, oppimisen ja asiantuntijuuden representaatiot sekä digitalisoituvan yliopiston opettajan ja opiskelijan asemoinnit. Tutkimusaineisto sisältää 1) opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämän Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -visiotyön keskeiset, vuosina 2017–2019 julkaistut dokumentit, 2) korkeakoulujen yhdessä laatiman Digivisio -hankehakemuksen (2020) ja 3) korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallisen linjauksen oppimateriaalien avoimesta saatavuudesta (2020) koulutuksen digitalisaatiota koskevilta osin. Tutkimuksen tavoitteena on diskurssien paikantamisen ja kuvaamisen lisäksi tehdä kriittisen diskurssianalyysin lähtökohdista näkyväksi, miten ne määrittävät yliopistopedagogiikan kehittämisen ehtoja. Tunnistimme aineistosta seuraavat diskurssit: alustatalouden, valtionhallinnon, tietojärjestelmän, teknologian kaikkiallistumisen, palvelumuotoilun ja tiedeyhteisön diskurssit. Teknologis-taloudelliset diskurssit ja valtionhallinnon diskurssi rakentavat yhdessä kansallista visiota koulutuskilpailussa menestyvästä oppimisen ekosysteemistä. Oppimisen ja asiantuntijuuden merkitykset pelkistyvät mitattavaksi yksilön osaamispääomaksi samalla kun opettajan ja opiskelijan asemat määrittyvät talouden ja teknologian logiikoin. Visiotekstien diskurssit kaventavat pedagogisten lähtökohtien tarkastelun uuspedagogiikan mukaisesti opetuksen ja opiskelun sekä digivälineiden hyödyntämisen tehostamispyrkimyksiksi. Vahvistuessaan nämä diskurssit edellyttävät teknis-taloudellisia kielenkäyttötapoja myös pedagogiikkaa koskevassa keskustelussa. Kestävän koulutuksen kehittämisen tueksi tarvitaan vahvaa yliopistopedagogista tutkimusta ja sen lähtökohdista perusteltua, digitalisaatiota hyödyntävää pedagogiikkaa sekä moniäänistä neuvottelua yliopistopedagogisen tutkimuksen argumentein.

show abstract

Section: Muuntuva Kuva Oppimisesta Ja Asiantuntijuudestaunclassified

Digitalisoituvan yliopistokoulutuksen diskurssit

Isosomppi,

Maunula,

Maunumäki

2023

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Lisäksi oppilaiden tunteiden ja sosiaalisten taitojen tunnistamiseen, seurantaan ja muokkaamiseen käytetään laajaa valikoimaa erilaisia digitaalisia teknologioita (Andrejevic & Selwyn 2020; Manolev ym. 2019) ja nykyaikaiset koulurakennukset on varustettu anturein, jotka analysoivat ja reagoivat luokkahuoneiden hiilidioksiditasoihin fyysisen oppimisympäristön optimoimiseksi (Mertala 2021a).…”

Section: Koneluettava Kokonainen Lapsiunclassified

“…Breiter 2019; Jarke & Magilchrist 2021;Mertala 2021a;Selwyn 2022;Williamson 2017), eikä tahti ole markkinaennusteiden perusteella rauhoittumassa (ks. esim.…”

unclassified

Koneluettava lapsi?

Mertala¹

2022

View full text Add to dashboard Cite

Tämän artikkelin tavoitteena on laajentaa digitalisaatiosta, datafikaatiosta, automaatiosta ja kasvatuksesta käytävää teoreettista keskustelua. Artikkelissa pohdin sitä, millaisia merkityksiä koulutuksen kiihtyvällä datafikaatiolla ja automaatiolla on opettaja-oppilassuhteille ja ylipäätään käsityksellemme formaalin kasvatuksen olemuksesta. Käsitteellisesti ammennan Martin Buberin dialogisesta filosofiasta, erityisesti Minä–Sinä- ja Minä–Se-käsitepareista, jotka kuvaavat eri tapoja, joilla ihmiset ovat suhteissa toistensa kanssa. Datafikaatio ja automaatio tuovat uusia näkökulmia Buberin ideoihin, erityisesti Minä–Se-suhteeseen. Oppilaan representaatio ei rakennu enää vain yksilön, tässä opettajan, mielessä, vaan myös datakaksoisolentona, joka tuotetaan ja jota analysoidaan sekä visualisoidaan erilaisten alustojen kautta. Keskeinen väitteeni on, että lisääntyvä datafikaatio ja automaatio ohjaavat opettaja-oppilassuhdetta kohti objektivoitua Minä–Se-suhdetta dialogisen Minä–Sinä-suhteen sijaan.

show abstract

“…Nevertheless, evaluation and assessment practices have also become an integral part of ECEC in Finland and are related to increasing datafication (Mertala, 2021); however, it is important to note that in Finnish evaluation culture, the focus is on pedagogical activities and operating environments, not on the child and their skills. In other words, datafication means different things in the Finnish context than in United Kingdom education, for example, where the consequences of neoliberal evaluation model can be seen more openly.…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Toward a democracy of translations? Local evaluation actor networks in Finnish early childhood education

Siippainen

Toivonen

Paakkari

2023

Global Studies of Childhood

View full text Add to dashboard Cite

This article examines the local evaluation and assessment practices of Finnish early childhood education and care (ECEC) based on Actor–Network Theory (ANT). We employ the concept of translation to discuss how evaluation and assessment practices unfold in networks and how actors come together in negotiations and contestations that seek to orient these networks. ANT approaches society as being formed of networks and directs attention to non-human actors, such as technical and material resources. In this article, we discuss how local evaluation and assessment networks are formed by translations connecting different actors. This article examines three cases in which various assessment tools were used locally by Finnish ECEC. The results highlight the arbitrariness and elasticity of the networks in the translation process. Thus, we introduce the concept of democracy of translation to examine the flexibility of assessment networks and the extent to which actors in these networks can re-negotiate and re-orient the practices taking place.

show abstract

Koulutuksen digitaalinen datafik(s)aatio

Cited by 6 publications

References 24 publications

Digitalisoituvan yliopistokoulutuksen diskurssit

Digitalisoituvan yliopistokoulutuksen diskurssit

Koneluettava lapsi?

Toward a democracy of translations? Local evaluation actor networks in Finnish early childhood education

Contact Info

Product

Resources

About