Language, music, and emotion in lament poetry

Silvonen, Viliina; Stepanova, Eila

doi:10.4324/9780367855093-12

Cited by 2 publications

(4 citation statements)

References 3 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Musical and vocal features are distinctive, and the emotionality of the performance is understood to be important for a proper, ritually effective lament. Lamenting is considered different from other kinds of crying, music and songs (Stepanova 2014(Stepanova , 2015Silvonen and Stepanova 2020;Silvonen 2022b; see also Tolbert 1988).…”

Section: From Karelian Ritual Laments To Diverse Contemporary Lament ...mentioning

confidence: 99%

Tradition and ownership

Silvonen,

Kallio

2023

View full text Add to dashboard Cite

A new dispute about the ownership of Karelian laments emerged in Finland in 2021. The severely endangered Karelian language is the closest relative of Finnish. Karelian laments were brought into new Finnish contexts during the late twentieth century by Finnish individuals with Karelian roots, with an aim of making the Karelian lament tradition usable also for people not of Karelian descent. Recently, Karelian activists in Finland have strongly criticized the Finnish uses of laments. This relates to wider discussions about minority rights and the status of the Karelian language in Finland. Using social and traditional media material, panel discussions and interviews, we analyse this dispute and contextualize it in relation to the historical folk culture, the Karelian minority and uses of laments in contemporary Finland. The setting is complicated by the assimilation of Karelian speakers, the diversity and the closeness of Karelian and Finnish identities, and the complex intersections of national, ethnic, cultural, religious and linguistic factors. Our approach is informed by the recent scholarly discussions about the ownership and appropriation of intangible culture. At the heart of the dispute, we see varying interpretations of what the laments actually are, and how they relate to languages, ethnic identities, communities, modernization and religion.

show abstract

Section: From Karelian Ritual Laments To Diverse Contemporary Lament ...mentioning

confidence: 99%

Tradition and ownership

Silvonen,

Kallio

2023

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Itkuvirsiesitys ilmaisee, esittää ja synnyttää tunteita. Itkiessään äänellä itkijä apeutuu esittämisen kokonaisuuden, ilmaisun, muistojensa, tilanteen ja koko käytännön, vaikutuksesta (Silvonen ja Stepanova 2020;ks. myös Tolbert 1988).…”

Section: Karjalaiset Itkuvirret Ja Aiempi Tutkimusunclassified

“…Oman aiemman tutkimuksen mukaan itkijän tunteen yltymisen ja tunteiden välittymisen taustalla vaikuttavat niin kielelliset, tekstilliset, musiikilliset kuin ruumiilliset tunneilmaukset (Silvonen ja Stepanova 2020;ks. myös Tolbert 1988;Stepanova, E. 2014, 100).…”

Section: Karjalaiset Itkuvirret Ja Aiempi Tutkimusunclassified

See 1 more Smart Citation

Apeus välittyvänä, kuunneltuna ja koettuna

Silvonen¹

2020

elore

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Artikkeli syventyy itkuvirsien tunteisiin ja affektiivisuuteen. Alakuloiset tunteet ja esittäjän niihin vajoamien – apeus ja apeutuminen – ovat olennaisia itkuvirsissä. Analysoin, mitä tunne on itkuvirsien arkistoäänitteillä sekä millä tavoilla apeus ja apeutuminen ilmenevät. Lähestyn tunnetta itkijän ilmaisuna ja kokemuksena sekä tunteen ilmenemistä jäljiteltynä ja koetusta kumpuavana, jotka molemmat ovat äänellä itkemiselle ominaisia, toisiinsa limittyviä piirteitä. Itkuvirsien ympärille muodostuvia vaihtelevia affektiivisuuden ilmiöitä ja vaikutusaloja kutsun affektiivisiksi kehiksi. Analysoitavat itkuvirret on äänitetty Aunuksen Karjalassa vuosina 1940–2001. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyy monialaisia näkemyksiä tunteesta, niiden kompleksisesta luonteesta ja affektiivisuudesta. Tutkimus tuo keinoja arkistoäänitteiden tunteiden analysointiin. Tutkimusmenetelmän keskiössä on kaksitasoinen analyyttinen kuunteleminen, jossa hyödynnän myös aistietnografiaa. Auditiivisessa äänen analyysissa erittelen tunteisiin ja affektiivisuuteen liittyviä äänenpiirteitä, ja empaattisessa kuuntelussa havainnoin esityksen intensiteettiä oman kuuntelukokemukseni kautta. Tutkimukseen kuuluu myös vertailukuuntelijoiden haastatteluaineisto, joka täydentää omaa kuunteluanalyysiani. Itkuvirsistä kielenulkoisella tasolla välittyvä affektiivinen teho perustuu kykyyn tunnistaa hienovaraisia tunneintensiteettiin liittyviä eroja ja muutoksia äänessä. Mikään yksittäinen tekijä ei osoita apeutumista, vaan tulkinnassa eri tekijöitä tarkastellaan kontekstiin sidoksissa olevina yhdistelminä eri analyysitasoja yhdistellen. Tulkintaan vaikuttavat kunkin itkijän henkilökotainen tyyli ja esityskohtaiset seikat. Arkistoaineistosta hahmottuu apeuden ilmenemisen kannalta kolmentyyppisiä itkuvirsiesityksiä: affektiivisia, tunnetta jäljitteleviä ja tunneilmauksettomia. Nämä asettuvat selvärajaisia luokkia paremmin jatkumoksi esitystavasta toiseen, ja siitä, mitä kaikkia erilaisia esityskäytäntöjä yhteisössä on rituaalisissa tilanteissa käytetty ja pidetty sopivanlaisina, ei ole varmuutta. Affektiivisia kehiä syntyy itkijän, itkuvirren, läsnä olevien kuulijoiden ja perinteisten myyttisten käsitysten mukaisen tuonpuoleisen kesken. Myös arkistoäänitteen itkuvirren ja kuuntelijan välille voi syntyä eräänlainen affektiivinen kehä.

show abstract

Language, music, and emotion in lament poetry

Cited by 2 publications

References 3 publications

Tradition and ownership

Tradition and ownership

Apeus välittyvänä, kuunneltuna ja koettuna

Contact Info

Product

Resources

About