Linkkimätä + sisältönyrjähdys = viitemätä

Abstract

-sivua ei löydyLinkkimätää tai linkkiruttoa on varmasti ollut yhtä pitkään kuin hyperlinkkejä on käytetty, ja sitä on tutkittukin pitkään. Linkkimädän syinä ovat esimerkiksi sivustojen uudistukset, organisaatio-ja nimimuutokset tai verkko-osoitteiden muutokset. Joissain tapauksissa verkkosivuja ei vain enää ylläpidetä. Sosiaalisen median käyttäjä saattaa poistaa tuottamansa sisällön tai muuttaa sen yksityisyysasetuksia.Verkkosivun keskimääräinen elinikä on vain 44-100 päivää 2 . Tieteellisten artikkeleiden suhteen ongelma tunnistettiin suhteellisen aikaisin ja ratkaisuksi kehitettiin pysyvät tunnisteet, kuten DOI, URN ja handle. Ongelma onkin laajemmassa verkosta löyty-vässä aineistossa. Paineet paperittomaan julkaisemiseen kasvavat ja esimerkiksi ministeriöiden ja asiantuntijalaitosten raportit siirtyvät vain elektroniseen muotoon. Tutkimushankkeiden blogit herättävät keskustelua kommenteissa.Samalla kun elämämme siirtyy verkkoon, siirtyy myös tutkimusaineisto ja tutkimuksen läh-deaineisto. Viittausten määrä muuhun verkkoaineistoon kuin tieteellisiin artikkeleihin, URI references, kasvaa koko ajan.2,4 Koska tieteellisillä artikkeleilla on usein pysyvä tunniste ja niihin suositellaan viitattavaksi hyperlinkin muodossa, käytän tässä muista verkkoaineistoviittauksista sanaa URI-viitteet*.Linkkimädän toteaa myös tavallinen käyttä-jä helposti. Sen tutkiminen voidaan automatisoida, kuten esimerkiksi Hiberlink -projektissa 4 , jossa tutkittiin artikkeleita vuosilta 1997-2012, tai Massicotten ja Botterin tutkimuksessa väitös-kirjojen URI-viittauksista Eihän tämä olekaan se samaSisältönyrjähdys eli content drift on sivuston käyt-täjälle vaikeammin havaittava ongelma kuin linkkimätä. URI-viittaus näyttää toimivan ja se saattaa viedä sivustolle, jonka sisältöä käyttäjä odotti löytävänsä. Kuitenkin vain viittauksen kirjoittaja voi tietää täysin, millaista sivustoa hän on kir-