&lt;i&gt;Moni&lt;/i&gt; or &lt;i&gt;monta&lt;/i&gt;? The collective vs. distributive opposition between two forms of the quantifier ‘many’ in Finnish

Huumo, Tuomas

doi:10.12697/jeful.2017.8.2.01

Cited by 3 publications

(1 citation statement)

References 3 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…2005 : 190-193), joka puhuu virtuaalisesta joukon edustajasta (representative instance quantifier) kuvatessaan englannin kielen yksiköllisinä esiintyviä universaalikvanttoreita. T. Huumo (2017) on soveltanut käsitettä suomen monikvanttorin analyysiin.…”

Section: Milloin Mikin ~ Missä Kukinunclassified

‑kin-liitteen semantiikasta ja diskursiivisista tehtävistä

Duvallon

2021

ESUKA-JEFUL

View full text Add to dashboard Cite

Abstrakti. Artikkelissa tarkastellaan ‑kin-liitteen sisältäviä nominaalisia ilmauksia, yhtäältä pronomineja, joissa ‑kin on sananmuodon kiinteä osa, ja toisaalta NP=kin-rakennetta, joissa ‑kin on itsenäiseen nominiin liitetty fokuspartikkeli. Lähtökohtana on oletus, että pro-sanoilla jokin, kukin, mikin on referentiaalisesti jotakin yhteistä NP=kin-rakenteen kanssa. ‑kin-liitteisiä pronomineja kuvataan selauksen käsitteen (rans. parcours, eng. scanning) avulla. Selaus tarkoittaa kielellistä operaatiota, jossa jonkin luokan jäseniä käydään läpi pysähtymättä yhdenkään niistä kohdalle. Yksinkertaisten pronominien (jokin, kukin) lisäksi huomio kohdistuu kahdesta pro-sanasta muodostuvaan distributiiviseen rakenteeseen milloin mikin ja sen diskursiivisiin käyttöihin. Artikkelissa esitetään, että selauksen käsite valottaa myös NP=kin-rakenteen merkitystä. ‑kin-partikkeli konstruoi NP:n tulkinnan taustalle luokan, jonka puitteissa sen tarkoite rinnastuu toisiin samankaltaisessa asemassa oleviin tarkoitteisiin. Tässä tapauksessa selausoperaatio ei koske NP:n referenssin rakentumista, vaan se vaikuttaa NP:n tarkoitteen statukseen osallistujana lausuman ilmaisemaan predikaatioon. ‑kin merkitsee, että tarkoitteeen ja predikaation suhde ei ole ainutkertainen. Selausoperaatiosta seuraa erilaisia tulkintoja sen mukaan, miten ‑kin-partikkelin konstruoima luokka muodostuu, ja aktivoiko partikkeli lausuman tulkinnassa yhden vai useamman fokuksen. Abstract. Outi Duvallon: On the semantics and discourse functions of the Finnish clitic ‑kin. This paper presents a study on two kinds of nominal expressions containing the morpheme ‑kin, the pronouns composed of a stem (jo‑, ku‑, mi‑) and the suffix ‑kin, and the NP=kin construction in which ‑kin is a clitic focus particle attached to an independent noun. The starting point is the assumption that the pronouns with the suffix ‑kin have something in common with the NP=kin construction with respect to their referential properties. The analysis is based on the concept of scanning (Fr. parcours), defined as designating an operation that consists in going through items of a class without stopping at anyone. In addition to the simple pronouns jokin ‘something’, kukin ‘each one’, attention is paid to the two-part expressions with distributive meaning, such as milloin mikin ‘at different times, different things’. The paper aims to show that the concept of scanning makes it also possible to shed light on the meaning and discourse functions of the NP=kin construction. Kokkuvõte. Outi Duvallon: Liite ‑kin semantikast ja diskursiivsetest funktsioonidest. Artiklis vaadeldakse kaht tüüpi kin-liidet sisaldavaid nominaalseid väljendeid: asesõnu, kus ‑kin on sõnavormi osa, ning NP=kin konstruktsioone, kus ‑kin on iseseisva nimisõnaga liidetud fookuspartikkel. Lähtutakse eeldusest, et asesõnad jokin, kukin, mikin on referentsiaalselt mingis osas NP=kin konstruktsiooniga sarnased. Kin-liitelisi asesõnu analüüsitakse skaneerimise mõiste abil (pr. parcours, ingl. scanning). Skaneerimine tähistab tegevust, mille käigus vaadeldakse järjestikku mingi klassi liikmeid, ühelgi eraldi peatumata. Lisaks lihtasesõnadele (jokin, kukin) pööratakse tähelepanu kahest asesõnast koosnevale distributiivse tähendusega väljendile milloin mikin ja selle kasutusele diskursuses. Artiklis näidatakse, et skaneerimise mõiste võimaldab heita valgust ka NP=kin konstruktsiooni tähendusele ja diskursiivsetele funktsioonidele.

show abstract

Section: Milloin Mikin ~ Missä Kukinunclassified

‑kin-liitteen semantiikasta ja diskursiivisista tehtävistä

Duvallon

2021

ESUKA-JEFUL

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

The Finnish existential clause

Huumo

2023

Human Cognitive Processing

View full text Add to dashboard Cite

I analyze the case marking (nominative vs. partitive) and quantification of the Finnish existential S argument (Se). I focus on Se arguments quantified by mass quantifiers (e.g. paljon ‘much’) and number quantifiers (e.g. usea ‘many’). I discuss grammatical, semantic and discourse functions of the Se argument, with an emphasis on the aspectual and quantificational meanings expressed by the construction. I argue that a quantified Se designates a bounded quantity even when marked with the partitive case, which otherwise expresses unbounded quantity. This has important repercussions to the clause-level aspectual meaning of the existential construction, especially in uses where the aspectual profile of the clause is based on nominal aspect and thus on the quantity expressed by the Se.

show abstract

Layers of (un)boundedness: The aspectual–quantificational interplay of quantifiers and partitive case in Finnish object arguments

Huumo

2020

Linguistics

View full text Add to dashboard Cite

I present an account of the interplay between quantifiers and the partitive–accusative case alternation in Finnish object marking, with special reference to the aspectual and quantificational semantics of the clause. The case alternation expresses two oppositions (in affirmative clauses): (a) bounded (accusative) vs. unbounded (partitive) quantity, (b) culminating (accusative) vs. non-culminating (partitive) aspect. The quantifiers analyzed are of two main types: (i) mass quantifiers (e. g., paljon ‘a lot of’, vähän ‘(a) little’), which quantify a mass expressed by a mass noun or a plural form, (ii) number quantifiers (e. g., moni ‘many’, usea ‘a number of’), which quantify a multiplicity of discrete entities expressed by a count noun in the singular or plural. Finnish mass quantifiers only quantify nominals in the partitive, while number quantifiers agree with the quantified nominal in number and case and are used throughout the case paradigm. With a mass quantifier, the partitive form of the quantified nominal expresses unbounded quantity, which the quantifier then renders bounded (quantized). This is why object phrases with mass quantifiers behave like accusative objects: they express a bounded quantity together with culminating aspect. Number quantifiers quantify both accusative and partitive objects, in the singular and plural. Such objects are able to express aspect and quantity at two levels: (i) that of the individual component events which concern one entity each; (ii) that of the higher-order event which concerns the whole quantity expressed. I argue that the case marking of the object relates primarily to level (i), while the meaning of the number quantifier relates to level (ii). This is why a number quantifier typically renders the quantity bounded and the aspect culminating at level (ii), even when the partitive case expresses unboundedness or lack of culmination at level (i).

show abstract

<i>Moni</i> or <i>monta</i>? The collective vs. distributive opposition between two forms of the quantifier ‘many’ in Finnish

Cited by 3 publications

References 3 publications

‑kin-liitteen semantiikasta ja diskursiivisista tehtävistä

‑kin-liitteen semantiikasta ja diskursiivisista tehtävistä

The Finnish existential clause

Layers of (un)boundedness: The aspectual–quantificational interplay of quantifiers and partitive case in Finnish object arguments

Contact Info

Product

Resources

About