Lukiolaisten historiallisen ajattelun taidot lähteiden luotettavuuden ja historiallisten toimijoiden motiivien arvioinnissa

Abstract

Historiallisen ajattelun taidot, mukaan luettuna historian tekstitaidot, ovat nykypäivän kansalaistaitoja tarjoamalla valmiuksia tiedon epäilyyn, kritisointiin ja arviointiin. Historian kouluopetuksen keskeisiä tavoitteita onkin opiskelijoiden perehdyttäminen historiallisen tiedon luonteeseen ja luotettavuuteen sekä näiden arviointi. Tämä artikkeli tarkastelee lukiolaisten historiallisen ajattelun taitoja, erityisesti lähteiden luotettavuuden ja erilaisten toimijoiden motiivien arviointiin liittyviä taitoja. Tutkimukseen osallistui 114 lukiolaista kolmesta eri suomenkielisestä lukiosta. Aineisto kerättiin Suomen sisällissotaa käsittelevällä tehtäväsarjalla, joka oli laadittu kynä ja paperi -tehtävämuotoon. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Koulujen välillä on eroja opiskelijoiden historiallisen ajattelun opettamisessa. Erot selittynevät tietyssä määrin sillä, että osassa lukioita historian oppitunneilla käytetään historiallista ajattelua tukevia työtapoja ja tutkitaan erilaisia historiallisia lähteitä, kun taas osassa ei. Erityisesti ensikäden lähteiden lukeminen ja tulkitseminen tuotti lukiolaisille vaikeuksia, mutta kuitenkin lähes puolet vastanneista osoitti jonkin verran taitoa asettua menneisyyden ihmisten asemaan ja kykyä tulkita lähteitä moninäkökulmaisesti. Pohdimme lopuksi sitä, millaisin lähdetehtävin opiskelijoiden historiallista ajattelua voisi arvioida.

Merkityksellinen oppiminen luokanopettajakoulutuksen historian pedagogiikan opinnoissa

“…Yhtäältä historian opetuksen tavoite historiallisen ajattelun kehittämisestä on ainakin yläkoulun ja lukion opettajien hyväksymä lähtökohta opetukselleen (Rantala ym., 2018). Toisaalta opettajat mainitsevat historian opetuksen tärkeiksi tavoitteiksi sisältöalueita opetussuunnitelman tavoitteiden sijaan, joten sisältöpainotteisuuden voi tulkita olevan vielä läsnä historian opetuksessa (Ouakrim-Soivio & Kuusela, 2012;Rantala ym., 2018). Historian opetuksen käytännön toteutuksen tasolla oppilaiden ja opettajien näkemykset kuitenkin eroavat.…”