Luonnon spekulatiivinen problematisointi

Abstract

Tieteenfilosofi Isabelle Stengers on yksi keskeisistä hahmoista monilajisuuden tutkimuksen teoretisoinneissa. Stengersin ajatteluun, etenkin siltä osin kuin sitä on hyödynnetty monilajisuuden tutkimuksessa, on merkittävällä tavalla vaikuttanut Alfred North Whiteheadin spekulatiivinen filosofia. Jäljitämme Stengersin ja Whiteheadin filosofioiden ja empiirisen monilajisuuden tutkimuksen yhteisiä juonteita. Nämä yhteydet koskevat sitä, kuinka keskenään erilaiset olennot tulevat toistensa huomion ja tiedon kohteiksi ja merkityksellisiksi toisilleen. Artikkeli perustuu kirjallisuuskatsaukseen Stengersin filosofiaa hyödyntävästä monilajisuuden tutkimuksesta. Lisäksi siinä käsitellään omia tutkimuksiamme geeniedioituja hyttysiä malariantorjuntatyökaluksi kehittävien tutkijoiden ja ihmisen mikrobiomia tutkivien mikrobiologien parissa. Tulkitsemme empiiristen esimerkkien avulla Stengersin tieteenfilosofiaa suhteessa kysymyksiin siitä, millä tavoin biotieteiden tieto rakentuu monilajisessa vuorovaikutuksessa ja millä tavoin keskenään erilaisten olentojen tavat elää ja toimia maailmassa ovat yhteydessä toisiinsa. Tähän perustuen ehdotamme tulkintaa monilajisuuden tutkimuksesta vallitsevan ekososiaalisten kriisien määrittämän nykyhetkemme spekulatiivisena problematisointina.

Living temporality: Speculative engagements with elderly people on bioscience and the body

“…Recent speculative approaches inspired by Stengers' thought have tapped into this theoretical-methodological gap (e.g., Guggenheim et al, 2017;Wilkie and Michael, 2018;Wilkie et al, 2017). Contributing to this scholarship, our previous studies (Meskus, 2023;Mäkelin and Hautamäki, 2021) have highlighted the fruitfulness of speculative research in resisting a 'future that presents itself as obvious, plausible, and normal', as Stengers (2010: 10) puts it. In this article, the critique of instrumentalized rationality in science, developed in and through speculative thinking, is crucial in addressing the questions of experienced time in the context of aging and biotechnology.…”

“…Isabelle Stengers’ (2011; 2019) speculative thinking on science and nature provides us with tools to methodologically and theoretically address the ways our participants engage with the bioscientific views on the future of aging in our discussions. We draw from her observation that a speculative approach engages with the explored empirical reality as a process, which can take various directions and involves reflection on how knowledge of the world and experiences of it are fundamentally co-constituted (Stengers, 2010; Stengers, 2011, see Meskus and Tikka, 2022; Mäkelin and Hautamäki, 2021).…”

Monilajinen poronlaidun ja suurpetojen ravintohoukuttelu

“…2016;Lummaa ym. 2020;Mäkelin & Hautamäki 2021). Monilajisuuden tutkimus korostaa ihmisen ja muiden elollisten olentojen maailmassa olemisen ja elämisen yhteenkietoutuneisuutta tarkastelemalla ihmistä ja muita elollisia olentoja osana elonympäristöjään.…”