2019
DOI: 10.33350/ka.80057
|View full text |Cite
|
Sign up to set email alerts
|

Miksi tutkimusta kannattaa julkaista myös kotimaisilla kielillä?

Abstract: Suomi yhteiskuntana kansainvälistyy ja monikielistyy. Tässä puheenvuorossa esitetään katsaus suomen ja ruotsin asemaan tieteen kielinä englanninkielisyyttä painottavan yliopistopolitiikan paineissa ja vastataan lopuksi otsikon kysymykseen kuudella teesillä. Puheenvuoro alkaa tarkastelemalla sivistyshistoriamme keskeisen vaikuttajan J. V. Snellmanin elämäntyön valossa käsitystä, että meidän aikamme yliopisto olisi kansainvälisempi ja kielitaitoisempi kuin entinen.

Help me understand this report

Search citation statements

Order By: Relevance

Paper Sections

Select...

Citation Types

0
0
0
1

Year Published

2019
2019
2019
2019

Publication Types

Select...
1

Relationship

0
1

Authors

Journals

citations
Cited by 1 publication
(1 citation statement)
references
References 0 publications
0
0
0
1
Order By: Relevance
“…Am Zentrum für die Ingenieuranalyse von Erdbebenschä den wurde bereits im Rahmen des Deutschen Forschungs netzes Naturkatastrophen [2][3][4] ein intensitätsbasiertes Schadensmodell auf Grundlage von Verletzbarkeitsfunk tionen entwickelt, das die strukturellen Schäden in Form des mittleren Schadensgrads D m angibt. Grundlage hier für ist die Einordnung des Bauwerksbestands in die Ver letzbarkeitsklassen gemäß der European Macroseismic Scale 1998 (EMS98) [5].…”
unclassified
“…Am Zentrum für die Ingenieuranalyse von Erdbebenschä den wurde bereits im Rahmen des Deutschen Forschungs netzes Naturkatastrophen [2][3][4] ein intensitätsbasiertes Schadensmodell auf Grundlage von Verletzbarkeitsfunk tionen entwickelt, das die strukturellen Schäden in Form des mittleren Schadensgrads D m angibt. Grundlage hier für ist die Einordnung des Bauwerksbestands in die Ver letzbarkeitsklassen gemäß der European Macroseismic Scale 1998 (EMS98) [5].…”
unclassified