Moral rifts in the coal phase-out—how mayors shape distributive and recognition-based dimensions of a just transition in Lusatia

Gürtler, Konrad; Herberg, Jeremias

doi:10.1080/1523908x.2021.1992267

Cited by 20 publications

(7 citation statements)

References 33 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Vaikka tunnistamattomat tai "näkymättömät" eivät yleensä ole kovin yhtenäinen joukko, tutkimukset osoittavat, että tunnistamattomat piirteet kasautuvat helposti yksille ja samoille väestöryhmille samalla, kun siirtymien oikeudenmukaisuuden tutkijat ovat kiinnostuneita ennakkokäsityksiään vastaavista "alkuperäisistä" ryhmistä (Schlosberg 2007;Boillat & Berges 2013;Whyte 2017). Kysymys on usein erilaisten sosioekonomisten, kulttuuristen ja ympäristöoloihin liittyvien syrjäytymispiirteiden yhteenkietoutumisesta (Gürtler & Herberg 2021). Kun mitä moninaisimmat epäoikeudenmukaisuuden tunteet kytkeytyvät toistensa kanssa, ne saattavat alkaa palvella poliittisia tarkoitusperiä, joilla on vähän tekemistä alkuperäisten kysymysten, kuten kestävyysmurroksen perussyiden kanssa.…”

Section: Osallisten Tunnistaminen Tunnustavan Oikeudenmukaisuuden Ong...unclassified

Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa

Häyrynen,

Mustonen,

Salmivuori

2023

A&Y

View full text Add to dashboard Cite

Kestävyysmurros luo lukuisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita sekä oikeudenmukaisuuskysymyksiä periferioiden näkökulmasta. Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa analysoimme käsiteanalyyttisesti ja aiemman tutkimuksen perusteella syrjäseuduksi luokittuvien alueiden sopeutumista ja asemoitumista kestävyysmurroksessa. Tarkastelemme oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä tunnistettuja haasteita sekä näiden haasteiden konkreettista ilmenemistä ja taustoja periferioiden konteksteissa. Lisäksi pohdimme haasteiden suhdetta kestävyysmurrosta edistämään pyrkivien politiikkatoimien koettuun hyväksyttävyyteen ja tavoitteiden toteutumisen edellytyksiin. Osoitamme, että yhteiskunnallisten murrosten oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa kaikkien murroksessa osallisina olevien ryhmien tunnistaminen on verrattain puutteellista. Kaikkein näkyvimmät tai äänekkäimmät tahot tunnistetaan ja ne nähdään syrjäseutujen tyypillisinä edustajina periferioiden ja niiden asukkaiden tosiasiallinen moninaisuus sivuuttaen. Tämä voi tuottaa ja syventää sekä alueiden välisiä että alueiden sisäisiä jakolinjoja murrosten myötä. Lisäksi väitämme, että kestävyysmurroksen kytkeminen vihreään siirtymään uusintaa periferioiden ja keskusten välistä rakenteellista valtahierarkiaa ja roolitusta vaikeuttaen periferioiden sopeutumista ja samalla siirtymän epäoikeudenmukaisuuden tasa-arvoista tunnistamista. Murros ja siihen liittyvät valta-asetelmat tuottavat erilaisia alueellisia sopeutumisstrategioita, jotka voivat perustua 1) muutoksen ja sitä ajavien toimijoiden vastustamiseen sekä muutoksen epäoikeudenmukaisuuden ja alueellisten heikkouksien alleviivaamiseen, 2) ulkoa otettujen kriteereiden omaehtoiseen tavoitteluun ja kopiointiin, 3) ulkoa annettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin alistumiseen alueellisista realiteeteista huolimatta, tai 4) muutoksen tuottamien uusien mahdollisuuksien ja omien erityispiirteiden tunnistamiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen.

show abstract

Section: Osallisten Tunnistaminen Tunnustavan Oikeudenmukaisuuden Ong...unclassified

Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa

Häyrynen,

Mustonen,

Salmivuori

2023

A&Y

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…In Western Germany, where the main shareholders of the RWE lignite company are municipalities (15% in 2021) (Bathke, 2021), local governments and communities are closely tied to its interests. In the lignite regions of Eastern Germany, a more important source of resistance is a sense of devalued place related to economic decline (Belina, 2020; Gürtler and Herberg, 2021). As a member of the SPD explains:In the Western parts of Germany, when coal production went down it was with a lot of gratitude to the workers.…”

Section: Geographies Of the German Coal Exitmentioning

confidence: 99%

Geographies of devaluation: Spatialities of the German coal exit

Furnaro

2023

Environ Plan A

View full text Add to dashboard Cite

This article analyzes the geographies of the German coal exit by looking at the spatial dimensions of coal devaluation. It argues that while the Energiewende has been described as having a national origin, central triggers of the national coal exit agreement have to do with devaluation pressures created by the combination of global relations in the fuel markets, the territorial bordering of electricity and carbon markets at the European Union level, and place-based and multiscalar anticoal networks. The role of place-based resistance to the past, relational, expected, and imaginary concomitant forms of devaluation in lignite regions is also described as a key spatial barrier to the German coal phase-out. It will be shown that the emergence of a coal exit agreement, which represents a national fix to address not only existing market devaluation forces, but also a double legitimacy crisis for the government, was based on spatially uneven relations. The German case is relevant for the geographies of energy transitions for showing how multispatial strategies, the spatial organization of energy markets, and the territorial regulation of energy systems shape the possibilities for the devaluation needed to accelerate the pace of the fossil fuels phase-out.

show abstract

“…2021;Lyytimäki 2023). Siinä missä uudet toiminnot tarjoavat työpaikkoja ja uusia tulonlähteitä toisille, ne saattavat hankaloittaa toisten elinkeinomahdollisuuksia, muuttaa asuinympäristön maisemaa ja ympäristön tilaa ja jopa vähitellen muuttaa alueiden kulttuurista ydintä (Weller 2019;Cha 2020;Gürtler & Herberg 2021). Tällaisten vaikutusten vuoksi on lisääntyvästi alettu puhua murroksen oikeudenmukaisuudesta eli reilusta murroksesta.…”

Section: Alueiden Käytön Oikeudenmukaisuus Yhteiskunnallisena Haastee...unclassified

Reiluus puntarissa: Kuusamon tuulivoima- ja kaivossuunnitelmat alueellisina kestävyyskiistoina oikeudessa, mediassa ja mielipiteissä

Sorvali,

Lyytimäki,

Lähteenmäki-Uutela

et al. 2023

A&Y

View full text Add to dashboard Cite

Alueiden käytön oikeudenmukaisuus on yksi reilun kestävyysmurroksen keskeisimpiä kysymyksiä. Kaivoksista saatavat mineraalit ja tuulivoima ovat tarpeellisia muutettaessa energiajärjestelmää hiilineutraaliksi, mutta paikallisella tasolla sekä kaivokset että tuulivoimalat aiheuttavat kiistoja. Nämä kiistat kumpuavat esimerkiksi historiallista polkuriippuvuuksista, valtasuhteista sekä tuulivoiman ja kaivosteollisuuden tuottamiin hyötyihin ja haittoihin kohdistuvista odotuksista. Yhteiskunta sääntelee alueiden käyttöä ja elinkeinojen sijoittumista kaavoitus- ja lupaprosesseilla, joissa tulisi tarkastella eri toimijoille aiheutuvia hyötyjä ja haittoja sekä sovittaa niitä yhteen. Tässä artikkelissa perehdymme alueiden käyttöön liittyviin kiistoihin Lapin ja Koillismaan raja-alueille sijoittuvissa Kuusamossa ja Posiolla. Nostamme esiin eri toimijoiden alueiden käyttöön liittyviä lakiin perustuvia oikeuksia sekä näkemyksiä oikeudenmukaisuudesta ja pohdimme, miten olemassa olevia kiistoja voitaisiin ratkaista nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla ja miten tulevia kiistoja voitaisiin ehkäistä. Tutkimusaineistoina käytämme Kuusamon tuulivoima- ja kaivossuunnitelmiin liittyviä oikeustapauksia, alue- ja paikallislehtien artikkeleita sekä alueen toimijoiden haastatteluja. Tutkimuksen tuloksissa korostuu tarve moniulotteiselle yhteiskunnalliselle kehittämiselle, jossa tunnistetaan ja tuodaan yhteen kestävyyden erilaisia ajallisia, paikallisia ja toiminnallisia mittakaavoja. Tähän tarvitaan oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuuksia nykyistä paremmin tukevaa lainsäädäntöä, rakentavalla tavalla moniäänistä julkista keskustelua ja eri toimijoiden toiveiden ja arvojen yhteensovitusta poliittisessa päätöksenteossa.

show abstract

Moral rifts in the coal phase-out—how mayors shape distributive and recognition-based dimensions of a just transition in Lusatia

Cited by 20 publications

References 33 publications

Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa

Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa

Geographies of devaluation: Spatialities of the German coal exit

Reiluus puntarissa: Kuusamon tuulivoima- ja kaivossuunnitelmat alueellisina kestävyyskiistoina oikeudessa, mediassa ja mielipiteissä

Contact Info

Product

Resources

About