Negotiating Meanings in and through Interactional Positions in Professional Helping Work

Jokinen, Arja; Juhila, Kirsi; Suoninen, Eero

doi:10.4324/9781315250472-3

Cited by 20 publications

(38 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…In the analysis, we have applied methods of Membership Categorisation Analysis (MCA). We understand categories as cultural and context bound with certain activities, rights, responsibilities, knowledge and competencies attached to them (Jokinen et al, 2012). Chosen categories can also create moral order and status as we attach certain culturally bound assumptions to them (Jayyusi, 1991; Sacks, 1972).…”

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

Expertise, advocacy and activism: A qualitative study on the activities of prostate cancer peer support workers

Jones

Pietilä

2018

Health (London)

View full text Add to dashboard Cite

Peer support workers are now working with patients in a variety of settings, coming into close contact and even work alongside health professionals. Despite the potentially influential position peer support workers hold in relation to those engaged in support activities, their role, duties and their relationship to peers and health professionals lack clarity and is often defined by other actors. This study explores how peer support workers interpret and define the activities, responsibilities and knowledge associated with their work. Using methods of membership categorisation analysis, we analysed interview materials generated by conducting individual semi-structured interviews during the autumn of 2016 with prostate cancer peer support workers ( n = 11) who currently volunteer as support workers in Finland. Although the peer support workers acknowledged the psychosocial aspects of the work, we argue that their interpretations extend far beyond this and encompass expertise, advocacy and activism as central features of their work. These can be used to strengthen their position as credible commentators and educators on issues relating to cancer and men's health; raise awareness and represent the 'patient's voice' and attempt to influence both policy and clinical practice. These findings suggest that by categorising their work activities in different ways, voluntary sector actors such as peer support workers can attempt to portray themselves as legitimate authorities on a range of issues and influence decision-making ranging from individual level treatment decisions all the way to health policy.

show abstract

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

Expertise, advocacy and activism: A qualitative study on the activities of prostate cancer peer support workers

Jones

Pietilä

2018

Health (London)

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Tämä näkemys yhdistää useimpia diskurssianalyysin muotoja (esim. Fairclough 2003;Jokinen, Juhila & Suoninen 1993) ja etnometodologista keskustelunanalyysia (ten Have 2007). Tällöin ihmiset nähdään toimijoina, jotka sekä kuvaavat maailmaa että pyrkivät vaikuttamaan siihen, ja niin tehdessään hyödyntävät luovasti erilaisia kontekstuaalisia resursseja -kuten kielen ja vuorovaikutuksen rakenteita, kehoaan, tilaa, liikettä, digitaalisia teknologioita.…”

Section: Teoreettisia Lähtökohtia Ja Käsitteitäunclassified

Digitaalinen diskurssi työelämän kontekstissa – menetelmällisiä haasteita ja ratkaisuehdotuksia

Lehtinen¹,

Salomaa²

2020

afinlavk

View full text Add to dashboard Cite

Digital technologies have become an inseparable part of most workplace activities. In this article, we discuss the study of digital work in the context of complex organizational practices. We lay out some methodological challenges and suggest some possible solutions to them. Firstly, we contend that we should take into consideration the multimedial nature of organizational practices. Secondly, several kinds of data – such as video-recordings of face-to-face encounters, screenshots from digital platforms, ethnographic observation and interviews – may be needed to gain an understanding of such practices. Thirdly, the analyst needs to pay attention to the affordances of the media that the participants display an orientation to through their action. In our conclusions, we discuss the consequences of our approach for publishing and application of research results.

show abstract

“…Kiinnostus suuntautuu etenkin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ilmeneviin kulttuurisiin merkityssisältöihin, siihen mitä kielenkäytöllä tehdään ja mitä sillä saadaan aikaan keskustelun vuorovaikutuksen kulussa. (Jokinen, Juhila, & Suoninen, 2016. ) Huomio kohdentuu myös siihen, millainen asema vuorovaikutukseen osallistuville muodostuu puheessa ja suhteessa toisiinsa (Alasuutari, 2010;Jokinen, Juhila, & Suoninen, 2016).…”

Section: Tutkimuksen Menetelmälliset Ratkaisut Ja Aineiston Kuvausunclassified

“…(Jokinen, Juhila, & Suoninen, 2016. ) Huomio kohdentuu myös siihen, millainen asema vuorovaikutukseen osallistuville muodostuu puheessa ja suhteessa toisiinsa (Alasuutari, 2010;Jokinen, Juhila, & Suoninen, 2016). Puheen merkitystä ei voida tulkita ilman, että sen vuorovaikutuksellinen konteksti otetaan huomioon.…”

Section: Tutkimuksen Menetelmälliset Ratkaisut Ja Aineiston Kuvausunclassified

See 1 more Smart Citation

“No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa

Kuukka¹,

Siippainen

Alasuutari³

2019

prlg

View full text Add to dashboard Cite

Kunnilla on laissa säädetty velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Tätä tiedottamista kutsutaan palveluohjaukseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan huoltajan ja kunnan palveluohjauksen työntekijän välisiä puhelinkeskusteluja. Palveluohjauskeskusteluja tutkitaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Institutionaaliselle vuorovaikutukselle on ominaista osallistujien roolien muotoutuminen vuorovaikutuksen edetessä (esim. Drew & Heritage, 1992). Artikkelissa kiinnitämme huomion vuorovaikutukseen osallistujien tiedollisiin suhteisiin hyödyntämällä tietämisen alueen käsitettä (Heritage, 2012). Artikkelissa tutkitaan, miten palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema rakentuu vuorovaikutuksessa huoltajan kanssa ja minkä tiedon tulkitaan keskusteluissa kuuluvan työntekijän tietämisen alueeseen. Aineisto koostuu varhaiskasvatuksen palveluohjauksen puhelinkeskustelujen tallenteista (n=24), joiden analyysi pohjaa diskurssianalyyttiseen tarkasteluun. Työntekijän tietämisen alueen kuvataan muodostuvan tiedon tarjoamisen, tiedonannon vaiheittaisuuden ja tietämisen oikeutuksen kokonaisuudesta. Tiedon tarjoaminen ja samalla työntekijän ammatillisen tietämisen alue käsitti kunnan varhaiskasvatuspalveluita koskevan perustiedon. Lisäksi siihen katsottiin kuuluvan huoltajien työtilanne, minkä seurauksena puhelinkeskusteluja sävytti työelämäorientoituneisuus. Sen sijaan niihin ei juurikaan sisältynyt keskustelua lapsesta.

show abstract

Negotiating Meanings in and through Interactional Positions in Professional Helping Work

Cited by 20 publications

References 0 publications

Expertise, advocacy and activism: A qualitative study on the activities of prostate cancer peer support workers

Expertise, advocacy and activism: A qualitative study on the activities of prostate cancer peer support workers

Digitaalinen diskurssi työelämän kontekstissa – menetelmällisiä haasteita ja ratkaisuehdotuksia

“No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa

Contact Info

Product

Resources

About