Ohra-hernekokoviljasäilörehun ja loppukasvatuksen väkirehuintensiteetin vaikutus hereford-sonnien tuotantoon

Abstract

Seoskasvustoista valmistettujen ns. kokoviljasäilörehujen käyttö naudoille on lisääntynyt, mm. koska ne voidaan korjata säilörehun korjuukalustolla ja kasvustot mahdollistavat karjanlannan sijoituksen pelloille. Sonnien loppukasvatuksen väkirehuruokintaintensiteettiä selvittäneen hankkeen ensimmäi-sessä kokeessa vapaa väkirehuruokinta 3 kk ennen teurastusta paransi hereford (hf)-sonnien kasvua merkitsevästi. Tämä tutkimus selvitti ohra-hernekokoviljasäilörehun tuotantovaikutukset hf-sonnien loppukasvatuksessa, kun sonnit saivat kotoista väkirehuseosta loppukasvatusvaiheessa joko 3 tai 6 kg KA/pv.Kokeeseen otettiin 32 hf-sonnia, jotka painoivat kokeen alkaessa keskimäärin 271 kg. Koe tehtiin MTT:n emolehmänavetalla, jossa eläimet olivat neljän eläimen karsinoissa. Koemalli oli 2*2 faktoriaalinen, faktoreina karkearehu (nurmisäilörehu, NSR vs. ohraherneseossäilörehu, OHSR) ja loppukasvatuksen väkirehuintensiteetti (niukka, N vs. runsas, R). Esikuivatun NSR:n kasvusto niitettiin niittomurskaimella, paalattiin silppuavalla pyöröpaalaimella ja käärittiin muoviin. Seoskas-vusto korjattiin ohran taikinatuleentumisasteella kaksoissilppurilla laakasiiloon. Rehujen säilöntään käytettiin AIV 2 Plus –liuosta. Väkirehu oli ohra-kaura-valkuaistiiviste-seos, jonka valkuaistavoite oli 180 g/kg KA. Sonnit saivat väkirehua ensimmäiset 56 pv 2,0, seuraavat 84 pv 2,5 ja loppukasvatuksen ajan joko 3,0 tai 6,0 kg KA/pv. Eläimet saivat kivennäis- ja vitamiinitäydennyksen. Dieetin sulavuus määritettiin neljästi kokeen aikana. Sonnit teurastettiin Lihakunnan Kuopion teurastamossa.NSR:n apilapitoisuus oli 5 % KA:sta. OHSR:n KA-sato oli 8 600 kg/ha ja hernepitoisuus 13,5 % KA:sta. NSR:n KA-pitoisuus oli keskimäärin 253 g/kg ja D-arvo 72,0 %. KA-kilo sisälsi raakavalkuaista 178 g ja OIV:sta 88 g. Vastaavat luvut OHSR:lle olivat 257 g/kg, 66,5 %, 155 g ja 85 g.NSR:n voihappopitoisuus oli 9,2 g/kg KA. Väkirehun KA-kilo sisälsi raakavalkuaista 183 g jaenergiaa 1,09 RY. Koe kesti keskimäärin 269 pv. N-ruokinnat täyttivät luonnonmukaisen tuotannonvaatimuksen väkirehu-karkearehu-suhteesta. NSR-ruhojen keskimääräiseksi teuraspainoksi muodostui339 kg ja OHSR-ruhojen 320 kg. R-sonnien kasvu loppujaksolla oli N-sonneja parempaa, erityisestiNSR-ruokinnalla, mutta ero intensiteetin välillä ei ollut merkitsevä (P=0,10, 1511 vs. 1273 g/pv).NSR-sonnit kasvoivat keskimäärin 273 g/pv paremmin kuin OHSR-sonnit. Teuras-% oli keskimäärin53,4. NSR-ruhot luokitettiin lihakkaammiksi kuin OHSR-ruhot, rasvaisuudessa ero oli suuntaa antava.Loppukaudella R-ruokinta heikensi orgaanisen aineen, proteiinin ja ND-kuidun sulavuutta, eniten ND-kuidun.R-ruokinta loppukasvatusvaiheessa tehosti hieman sonnien kasvua, mutta ei vaikuttanuthaitallisesti eläinten terveyteen. Herneen osuus seoskasvustossa oli melko alhainen, mikä oli seuraus herneen kylvömäärästä. OHSR:lla ei päästy NSR:a vastaaviin tuotantotuloksiin. Merkittävin syy tähän oli seosrehun nurmisäilörehua alhaisempi sulavuus eli D-arvo.