Osallistava suunnittelu supistuvien kuntien taajamien kehittämisessä

Abstract

Suomen väestönkasvu on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt yhä enemmän muutamille suurille kaupunkiseuduille. Samaan aikaan valtaosa maamme kunnista on menettänyt väestöään. Vuonna 2019 asukasluku pieneni 256 kunnassa ja kasvoi vain 54 kunnassa. Kehityskulun ennustetaan jatkuvan ja voimistuvan tulevaisuudessa. Kuntien asukasluvun väheneminen ilmenee muutoksena taajamarakenteessa. Palveluita katoaa, rakennuksia tyhjenee ja infrastruktuurin ylläpito heikentyy kuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä. Kehityksellä on myös vaikutus paikallisten asukkaiden arkeen ja sosiaalisiin kontakteihin.
 Kuntien väestökadon jatkuessa tarvitaan lisää tietoa siitä, miten yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun keinoin nykyistä taajamarakennetta voidaan kehittää vastaamaan muuttuneita tarpeita. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkemyksiä väestöltään supistuvien kuntien taajamien nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Tapaustutkimuksen taajamat ovat alle 10 000 asukkaan taajamia. Laadullisessa tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä palveluita asukkaat pitävät tärkeinä omassa taajamassaan? Mitä palveluita he käyttävät naapurikunnissa? Mikä on parasta omassa kunnassa ja mitä asioita tulisi kehittää? Miten asukkaat haluaisivat osallistua oman taajamansa kehittämiseen? Aineisto hankittiin kolmen eri kunnan asukkaille suunnatulla kyselytutkimuksella. Kyselyyn oli mahdollista vastata verkossa tai paperilomakkeella. Vastauksia saatiin yhteensä 1052 kappaletta.
 Kyselyn tuloksista kävi ilmi oman taajaman palveluiden merkitys asukkaille sekä pitkien asiointimatkojen vaikutus asukkaiden arkeen. Vastaajat toivat myös esille huollettujen ja viihtyisien sisä- ja ulkotilojen tärkeyden. Tilojen ja palveluiden käyttö on väestöltään vähenevissä kunnissa usein kausiluonteista. Moni­paikkainen asuminen on sekä mahdollisuus että haaste kunnille. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden osallistumista taajaman kehittämistoimiin tulisi tukea ja kannustaa. Kyselytutkimuksesta ilmenee, että osallistuminen ja myös halu osallistua on yksilöllistä. Asukkaat ja heidän omaehtoinen työnsä asuin­ympäristön kehittämisessä on väestöltään vähenevien kuntien resurssi, jota tulisi hyödyntää vahvemmin.