Parental Depressive Symptoms and Children’s School Attendance and Emergency Department Use: A Nationally Representative Study

Abstract

Objective We sought to assess the association between parental depressive symptoms and school attendance and emergency department (ED) use among children with and without chronic health conditions. Methods Secondary analysis of the 1997–2004 National Health Interview Survey, a nationally representative survey. Parental depressive symptoms were measured by three questions assessing sadness, hopelessness, or worthlessness in the past month. Children with and without asthma or attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) were identified, and their school attendance and ED visits were reported by adult household respondents. Children with information on parental depressive symptoms, health conditions, and services use were eligible. We incorporated weights available in the survey for each eligible child to reflect the complex sampling design. Results 104,930 eligible children were identified. The point prevalence of parental depressive symptoms was low (1.8%, 95% CI 1.7–2.0), but greater among children with asthma (2.7%, 95% CI 2.4–3.0) and ADHD (3.8%, 95% CI 3.2–4.4) than among other children (1.6%, 95% CI 1.5–1.7). After adjustment for potential confounders, children whose parents reported depressive symptoms most or all of the time were more likely to report an ED visit (adjusted Incident Rate Ratio [IRR] 1.18, 95% CI 1.06–1.32) or school absence (adjusted IRR 1.36, 95% CI 1.14–1.63) than children whose parents did not. The effect of parental depressive symptoms was not modified by child health conditions. Conclusions Parental depressive symptoms were adversely associated with school attendance and ED use in children. These results suggest the importance of measuring depressive symptoms among adult caregivers of children.

Perhetekijöiden yhteys perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten itseraportoimiin luvattomiin koulupoissaoloihin

“…Aiempien tutkimusten mukaan monet per heen elinoloja ja perhettä kuvaavat tekijät ovat myös yhteydessä nuoren luvattomiin koulupois saoloihin. Perheen taloudellinen tilanne (28,22), vanhempien työtilanne (15,26), perherakenne (29,28), vanhempien koulutustausta (18,30) ja vanhemman huolenpito (31,32) ovat yhteydessä eri lailla oireilevien nuorten koulupoissaoloihin. Perheen vuorovaikutussuhteilla on myös todettu yhteys nuoren luvattomiin koulupoissaoloihin (11,21,26,32,30).…”

“…Vanhem pien kuuluminen ylempään palkkaluokkaan on todettu vähentävän nuorten poissaoloja koulus ta (33) ja vastaavasti matalan tulotason perheen nuorilla on havaittu enemmän poissaoloja (11,25,28,24,22,35,36,37). Perheen heikon taloudellisen tilanteen on tunnistettu vaikuttavan negatiivisesti vanhemmuuteen, mikä saattaa siten olla yhtey dessä poissaoloihin (29,32,38).…”

“…Vanhempien matalalla koulutustaustalla on osoitettu yhteys nuorten luvattomiin poissaoloi hin (18,33,30,39). Erityisesti äidin alhainen kou lutustaso on näyttänyt lisäävän nuoren poissa oloja (33,29,26,36) ja vastaavasti isän korkean koulutustason vähentävän luvattomia poissaolo ja (15). Äidin tai isän yliopistotutkinto näyttäisi olevan yhteys nuoren säännöllisen koulunkäyn nin (41,18).…”

“…Aiemmissa tutkimuksissa perherakenteella on havaittu olevan yhteys nuoren luvattomiin kou lupoissaoloihin. Yksinhuoltajaperheessä elämi sen on osoitettu olevan yhteys luvattomiin pois saoloihin (41,18,33,28,29). Vanhempien avioero, erillään asuminen tai nuoren yksinasuminen on tunnistettu olevan yhteydessä nuoren epäsään nölliseen koulunkäyntiin ja lisäävän poissaoloja (33,30).…”

“…Van hempien parisuhdeongelmat, kuten avioero on yhteydessä poissaoloihin koulusta (25,30). Van hempien päihteiden käytöllä ja heikommalla fyy sisellä ja psyykkisellä terveydentilalla, kuten ma sennuksella, on osoitettu olevan yhteys nuoren luvattomiin poissaoloihin (8,21,29,26,40).…”