Poliittinen polarisaatio ja journalismi: neljä medialuottamusprofiilia

Abstract


 
 
 
 Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten luottamusta uutismediaan Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyaineiston avulla sekä suhteutetaan tehtyjä havaintoja yhteiskunnan poliittisesta polarisaatiosta ja journalismin asemasta käytyyn keskusteluun. Latent Class Analysis -menetelmää käyttäen muodostetaan neljä toisistaan eroavaa profiilia, joita luonnehtivat erilaiset arviot 14 suomalaisen uutismedian tai uutismediatyypin luotettavuudesta. Noin puolet vastaajista edustaa Luottavien profiilia, jossa kaikkia lueteltuja viestimiä/viestintyyppejä pidetään luotettavina. Vajaa kolmannes edustaa Valikoivien profiilia, jossa luottamus Yleisradioon ja päivälehtiin on suurempaa kuin luottamus iltapäivälehtiin ja ilmaisjakelulehtiin. Vastaajista 11 prosenttia edustaa Neutraalien profiilia, jossa uutismedioita ei tyypillisesti pidetä sen enempää luotettavina kuin epäluotettavinakaan ja 7 prosenttia Epäilevien profiilia, jossa tyypillisesti epäillään kaikkien lueteltujen uutismedioiden luotettavuutta. Luottamus ei näytä juurikaan kytkeytyvän odotuksiin journalismin tulkitsevasta roolista. Sen sijaan se liittyy hieman uutismedian käyttöön ja selvästi kokemukseen uutisoinnin oikeudenmukaisuudesta.
 
 
 

An Interweaving of Influences: How the Digital Environment Redefines Journalism

“…Higher discontent correlates with ageolder groups are more dissatisfied-, living outside the capital, lower education, and political affiliation-those voting for the populist right-wing party Perussuomalaiset or the traditionally agrarian Central Party are the least satisfied- (Matikainen et al 2020: 52-54). According to another study (Reunanen 2022b), there is a group of news media skeptics-about 7% of the public-who distrust all the news. However, a recent survey found that despite sometimes expressing discontent, 94% of Finns very much value the free media's role in sustaining democracy; they also think it is important that diverse, domestic media content is being provided (Medialiitto 2023).…”

Kansalaisaktivistit vai pandemiankieltäjät? Vaihtoehtoiset äänet journalistisessa mediassa COVID-19-pandemian aikana

“…Poliittinen ja ideologinen polarisaatio on puhuttanut viime aikoina tutkijoita Suomessa ja kansainvälisesti (Fletcher ym. 2020;Reunanen 2022). Poikkeusaika on lisännyt monissa maissa huolta ja keskustelua myös viestinnällisestä polarisaatiosta eli ihmisten välisestä vastakkainasettelusta ja jännitteistä (Tolonen 2021;Niemi 2022;Reiter-Haas ym.…”

“…Viestinnällinen jakautuminen on tunnistettu erityisesti sosiaalisen median julkaisualustoilla ja keskusteluryhmissä, mikä on johtanut hallinnolliseen viestintään kriittisesti suhtautuvien äänien poistamiseen (Niemiec 2020;Farr ja Rodriguez 2020). Median luottamusta tarkastelevien tutkijoiden mukaan yhteiskunnan ideologinen jakautuminen on muodostunut ongelmaksi itseään neutraalina pitävälle journalismille tilanteissa, joissa se on sulkenut pois vaihtoehtoisia näkökulmia (Ojala 2021;Reunanen 2022). Julkisuuteen ovat nousseet uutiset, joissa esimerkiksi poliittista päätöksentekoa tukeva asiantuntijapuhe ja koronarokotteisiin epäilevästi suhtautuvat on asetettu vastakkain, vaikka koronarokotteiden epäilyssä ei yleensä ole kyse tiede-tai edes rokotevastaisuudesta (Goldenberg 2021;Nurmi ja Vuolanto 2020;.…”