Sairaalapapin asiantuntijuus sairaalasielunhoitotyössä: Sairaalapapin, hoitotyöntekijän ja potilaan näkökulma

Abstract

KIRJOITUSVIRPI SIPOLA Sairaalapapin asiantuntijuus sairaalasielunhoitotyössä: Sairaalapapin, hoitotyöntekijän ja potilaan näkökulma Johdanto Työ terveydenhuollossa on asiantuntijoiden toteuttamaa moniammatillista yhteistyötä. Terveyden-ja sosiaalihuollon henkilöstön ammatillisesta koulutuksesta ja pätevyydestä säädetään laeissa ja asetuksessa. Lain avulla varmistetaan, että terveydenhuollossa työskentelevällä henkilöllä on tehtävään sen edellyttämä koulutus, pätevyys ja valmiudet ja että hänellä on oikeus käyttää ammattinimikettä (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1996/559). Toimintaa valvoo sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto.Terveydenhuollon ammateissa tarvittavia pätevyysvaatimuksia ovat määritelleet myös ammattiliitot. Hoitotyön ammattilaisilta edellytetään laaja-alaista osaamista ja taitoa hyödyntää tieteelliseen näyttöön perustuvia, eettisesti ja taloudellisesti kestäviä toimintatapoja (Sairaanhoitajaliitto, 2004, 4). Lisäksi edellytetään kykyä vaativaan ja monimutkaiseen päätöksentekoon (International Council of Nurses, 2007). Tutkimuksissa todetaan, että hoitotyön asiantuntijoilla tulisi olla osaamista hoidon laadun parantamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen (LaSala ym., 2007, 262).Sairaalapappi ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, mutta jo hyvin varhain sairaalasielunhoitotyötä tekevät papit havaitsivat, että ammatin har-