Sienestystä pohjoisilla puupelloilla: metsien moninaiset taloudet ja plantaasiosentrismin ongelma

Abstract

Sienestys ja muu keräily on Suomessa suosittua ja laajamittaista. Se sijoittuu useimmiten metsiin, joiden elämää rytmittää päätehakkuiden, istutusten ja harvennusten kierto. Nopeakiertoiseen puuntuotantoon keskittyvä ja sitä erilaisilla materiaalis-semioottisilla käytännöillä ensisijaistava metsätalous nimetään artikkelissa plantaasiosentriseksi, feministisen talousmaantieteen kapitalosentrismin kritiikkiä mukaillen. Plantaasiosentrisissä järjestyksissä plantaasimainen, yksipuolistava, hierarkkisesti järjestynyt, pakotettuun monilajiseen työhön perustuva ja ajallisia katkoksia tuottava alkutuotanto jättää varjoonsa keräilyn kaltaisia moninaisia toimeentulon käytäntöjä ja kaventaa ymmärrystä olemassa olevista ja mahdollisista metsien talouksista. Metsätalouden plantaasiosentrismin ongelmaa lähestytään soveltamalla postkapitalistista metodologiaa eli tarkastelemalla sienestystä omaehtoisena ja elinvoimaisena toimeentulon ja hyvinvoinnin tuottamisen muotona, sekä analysoimalla sen tilanteista ja osittaista yhteen kietoutumista plantaasimaisen tuotannon kanssa. Empiirisesti tarkastelu pohjautuu korvasienestäjien kanssa kerättyyn kävelyhaastatteluaineistoon. Analyysi osoittaa, että vaihtelevan materiaalisen toimeentulon lisäksi ja rinnalla sienestys tuottaa harjoittajilleen hyvinvointia ja merkityksellisiä suhteita. Nämä suhteet eivät ole vain ihmisten välisiä: sienestys avaa mahdollisuuksia tarkastella metsien talouksia osallistumisena monilajisten elämää ylläpitävien verkostojen toimintaan. Plantaasimainen puuntuotanto on kuitenkin toistaiseksi erottamaton osa sienestyksen materiaalisia olosuhteita ja siihen kiinnittyviä ymmärryksiä, ja se muokkaa myös metsän moninaisten talouksien käsitteellistämistä. Plantaaseihin sopeutuminen tai niiden läsnäolon tunnistaminen ei kuitenkaan väistämättä tarkoita plantaasiosentrismiin myöntymistä. Metsiin paikantuva moninainen tuotanto ja sen esiin lukeminen luo ja ylläpitää mahdollisuuksia tulla toimeen paitsi elinympäristöjä raunioittavien käytäntöjen kanssa, myös niistä riippumatta ja niiden jälkeen.

Pääoma hakkuuaukealla

“…Samalla hakkuumäärät ovat kasvu-uralla saavuttaen saavuttaneet huippunsa vuosina 2018 ja 2021. Metsämaisema muistuttaa yhä enemmän plantaasitalouden piirteistä (Kröger 2013;Hyvärinen 2020), ja metsien vuotuinen kasvu on laskenut tuoreimmassa metsien inventoinnissa (LUKE 2021a). Erilaiset metsiin kohdistuvat ristipaineet nostavat esille oikeuskysymykset (Meriläinen & Lehtinen 2022) -luonnon oikeudet ja paikallisten oikeudet -puhumattakaan luonnonsuojelullisista tarpeista (Luontopaneeli 2021).…”

“…esim. Ramcilovic-Suominen & Pülzl 2018;Säynäjäkangas 2019;Halonen 2020;Hyvärinen 2020;Kellokumpu 2021;Toivanen 2021;Halonen ym. 2022;Lehtinen 2022;Majava ym.…”

“…Aiempi tutkimus on hahmotellut erilaisia institutionaalisia tai kulttuurisia selitysmalleja metsissä tapahtuville muutoksille, mutta se ei ole tyydyttävästi kyennyt kiinnittämään näitä kapitalistisen talouden dynamiikkaan. Huomioimme myös, että metsien ja kapitalismin välinen yhteys on edelleen aliteoretisoitu huolimatta muutamista ansiokkaista viimeaikaisista avauksista, jollaisia on tehty esimerkiksi plantaasiosentrismin (Hyvärinen 2020) ja tervakapitalismin (Toivanen 2018;Toivanen & Kröger 2019) käsitteiden kautta.…”

Extractivisms, existences, and extinctions

“…6 The commentary above reflects the rising complaint that forests are still primarily used by the forestry sector for productivist aims, especially for pulping and energy wood, although some advances have been made in diversifying forestry practices (Kröger and Raitio 2017). Many question whether the current tree base in Finland can even be conceived of as a forest, this skepticism a result of the deeply ingrained plantation-centric model of forest management (Hyvärinen 2020), wherein Finland is a world-systemic core country actively expanding the global expansion of tree plantations through financing, technology, consulting, diplomacy, and foreign investments (Kröger 2013b). Ecological studies concur, e.g., in the sense that while there is still a large tree base, species are vanishing from the forests (Kotiaho 2017).…”

Elinkeinotoiminnan käytännöt ja reilun siirtymän mahdollisuudet Portugalin supistuvalla maaseudulla

“…hahmottelema moninaisen talouden (diverse economies) tutkimussuuntaus sekä kehityksen jälkeinen ja sen ohitse katsova tutkimus (postdevelopment 1 ) (Alhojärvi 2021) muistuttavat, että kaikki taloudellinen toiminta nojaa edelleen enemmän-kuin-kaupallisille suhteille, kuten vaihdolle ja lahjoituksille, hoivalle, talkootyölle, julkiselle tuelle, metsästykselle, keräilylle ja niin edelleen. Sen sijaan monet markkinatalouden kehitystoimet, esimerkiksi kaivostoiminta, massaturismi ja kokopäiväiseen palkkatyöhön velvoittava sosiaalipolitiikka, joko keräävät lisäarvonsa tämän yhteisvaurauden pohjalta tai ehkäisevät ja haittaavat näiden käytäntöjen toimittamista, vaikka niistä saatu hyvinvointi saattaisi olla pitkäaikaisesti ekologisesti kestävämpää ja sosiaalisesti mielekkäämpää (Hirvilammi & Joutsenvirta 2020;Hyvärinen 2020b).…”