Talouden asiantuntijoiden uskottavuuden hierarkia suomalaisten talous- ja politiikan toimittajien silmin

Harjuniemi, Timo

doi:10.23983/mv.111508

Cited by 4 publications

(9 citation statements)

References 19 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…This means that some of the interviews took place during the first wave of the COVID-19 pandemic. The interviews were part of a research project that examined a wide range of issues regarding economic journalism (Harjuniemi, 2020b). The research project analysed, for example, how Finnish economic and political journalists evaluate the competence of various economic policy experts, the most important functions of economic journalism, how journalists evaluate the pluralism of the economic policy debate and how social media has affected economic journalism and journalist-source relations.…”

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

The power of primary definers: How journalists assess the pluralism of economic journalism

Harjuniemi

2021

Journalism

View full text Add to dashboard Cite

After the financial crisis, journalism scholarship has extensively pointed out how the journalistic debate on economic policy has been dominated by a strong emphasis on austerity and a limited range of elite sources. Building on 19 semi-structured interviews with Finnish political and economic journalists, this article examines how journalists themselves evaluate the pluralism of the economic policy debate. This article shows how journalists covering economic policy are critical when evaluating the level of pluralism in economic journalism, referring to a narrow range of expert sources and a widely shared economic policy consensus. These findings testify to the ability of ‘primary definers’ to set the boundaries of ‘legitimate controversy’ in economic journalism. Also, the interviews show how ruptures in economic policy, such as the COVID-19 pandemic and the resulting vast amount of monetary and fiscal stimulus, create space for more pluralism in economic journalism.

show abstract

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

The power of primary definers: How journalists assess the pluralism of economic journalism

Harjuniemi

2021

Journalism

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Vaikka yleisesti ottaen journalistit pyrkivät tuomaan esiin monipuolisia näkökulmia (Vos ja Wolfgang 2016;Albaek 2011), on monella alalla vakiintuneita asiantuntijoita, joiden tuottamaan tietoon nojaudutaan. Suomessa esimerkiksi tietyt talouspolitiikan asiantuntijat ovat vakiinnuttaneet asemansa uskottavina talouspolitiikan kommentaattoreina, mikä vaikuttaa journalismin kautta syntyvään kuvaan taloudesta ja talouspolitiikasta (Harjuniemi 2021;Parviainen 2014).…”

Section: Kvantifioinnin Sosiologia Ja Kvantifiointi Journalismissaunclassified

“…Valikoimme Helsingin Sanomat aineistolähteeksi, koska lehteä pidetään levikkinsä ja asemansa vuoksi kansallisen julkisen keskustelun keskeisenä journalistisena alustana (ks. Harjuniemi 2020;Reunanen 2017). Tarkasteluajankohta sisältää Juha Sipilän hallituskauden (2015-2019) sekä Antti Rinteen ja osan Sanna Marinin hallituskaudesta (2019-2023) vuoden 2021 loppuun saakka.…”

Section: Aineisto Ja Menetelmätunclassified

“…Osuutensa on myös sillä, ettei kuka tahansa voi tuottaa edellä mainittuja lukuja, vaan kvantifiointi vaatii resursseja, joita on harvoilla (Espeland ja Stevens 2008). Esimerkiksi työllisyysvaikutuksia ja huoltosuhdetta koskevaa tietoa tuottaa etenkin valtiovarainministeriö, jolla on journalismissa asema luotettavana talouspolitiikan asiantuntijana (Harjuniemi 2020) ja politiikassa niin kutsutun kilpailuvaltioparadigman mukaisen talouspolitiikan suunnannäyttäjänä (Harjuniemi ja Ampuja 2019). Nojautuessaan näiden toimijoiden tunnuslukuihin journalistit päätyivät lainaamaan numeroiden ohella niiden tuottajien ennakoivia tulevaisuuskuvia.…”

Section: Perhepolitiikka Ja Syntyvyys Ennakoivat Tulevaisuuden Työvoimaaunclassified

“…(22.4.2021, uutinen) Laskentatapojen ja niihin kuuluvien epävarmuuksien avaaminen saattoi myös läpivalaista talouspolitiikan valtasuhteita. Suomessa valtiovarainministeriö on journalistisen uskottavuushierarkian huipulla arvovaltaisen asemansa ja suuren tiedontuottokapasiteettinsa ansiosta, ja ministeriöllä on siksi myös laaja valta valtiontalouden agendan asettajana (Harjuniemi 2021). Valtiovarainministeriön tiedollista valtaa tuotiin kuitenkin myös esiin yksittäisissä artikkeleissa: HS:n haastattelemien lähteiden mukaan valtionvarainministeriö pohjaa vaikutusarvionsa lähes aina muiden maiden empiriaan, alan kirjallisuuteen ja tieteeseen.…”

Section: Kamppailuja Taloutta Ja Työllisyyttä Koskevan Tiedon Hegemon...unclassified

See 2 more Smart Citations

Ennakointia ja seurantaa

Ylöstalo,

Koskinen,

Poutanen

et al. 2023

m&v

View full text Add to dashboard Cite

Artikkeli tarkastelee numeroiden valtaa politiikkaa koskevassa journalismissa. Kvantifioinnista, eli numeroiden tuottamisesta ja käytöstä, on tullut keskeinen yhteiskunnallista elämää kuvaava ja tuottava käytäntö, joka toimii vuorovaikutuksessa journalismin omien episteemisten käytäntöjen kanssa. Artikkeli lähestyy numeroiden valtaa kvantifioinnin sosiologian kautta: kvantifiointi ymmärretään sosiaalisena käytäntönä, joka paitsi kuvaa, myös muokkaa maailmaa. Numeroiden valtaa tarkastellaan perhepolitiikan ja syntyvyyden sekä työllisyyspolitiikan kontekstissa. Aineistona on näitä politiikka-alueita koskeva, kvantifioitua tietoa hyödyntävä journalismi Helsingin Sanomissa vuosina 2015–2021 (N=330). Kvantifiointi tiedon käytäntönä ohjaa tietynlaisiin tulkintoihin todellisuuden luonteesta, joita journalismi osaltaan tuottaa ja kanavoi omien episteemisten käytäntöjensä puitteissa. Analyysi tuo esiin kaksi journalistista kvantifioinnin käytäntöä: ennakoinnin ja seurannan. Molemmat suuntaavat politiikkatoimia nykyhetkessä kohti tulevaisuutta, jossa turva rakentuu työn ja talouden varaan. Vaikka käytetty kvantifioitu tieto on epävarmaa ja sidoksissa etenkin työtä ja taloutta koskeviin poliittisiin päämääriin, se sai journalismissa usein kyseenalaistamattoman ja neutraalin aseman. Numeroiden valtaa horjuttaa numeroiden lukutaito, kyky asettaa numerot niiden laajempaan kulttuuris-historialliseen kontekstiin.

show abstract

Konsensuksesta kiistoihin

Uutela,

Väliverronen

2023

m&v

View full text Add to dashboard Cite

COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä ja tulkitsijoina oli keskeinen. Perinteisesti asiantuntijoiden ja uutismedioiden välillä vallitsee hyvä yhteistyösuhde, sillä asiantuntijat tarjoavat uutismedialle sen kaipaamaa faktapohjaisuutta ja asiantuntijat näkevät julkisen kommentoinnin osana työnkuvaansa. Artikkelissa tutkimme haastatteluaineiston avulla asiantuntijoiden ja toimittajien käsityksiä keskinäisestä yhteistyöstään pandemian aikaan Suomessa. Havaitsimme yhteistyössä kaksi eri vaihetta. Ensimmäisessä maalis–huhtikuuhun 2020 ajoittuneessa vaiheessa, jota kutsumme kriisimoodiksi, asiantuntijat ja viranomaiset asettuivat viestinnällisesti samalle puolelle. Erimielisyydet jätettiin taka-alalle ja asiantuntijat ja uutismedia tekivät yhteistyössä viranomaistoimintaa tukevaa tiedonvälitystä. Toukokuusta 2020 alkoi toinen vaihe, jota kutsumme nimellä julkiset kiistat. Kriisimoodiin verrattuna yhteistyö alkoi rakoilla ja jännitteet nousivat pintaan. Tämä johtui toimittajien itsereflektiosta sekä osin asiantuntijoiden keskinäisestä erimielisyydestä ja uutismedian taipumuksesta kärjistää uutisaiheita. Akuutissa kriisitilanteessa yhteistyö voi olla saumatonta, mutta asiantuntijoiden ja toimittajien väliset jännitteet ovat myös kansalaisen tiedontarvetta palveleva voima.

show abstract

Talouden asiantuntijoiden uskottavuuden hierarkia suomalaisten talous- ja politiikan toimittajien silmin

Cited by 4 publications

References 19 publications

The power of primary definers: How journalists assess the pluralism of economic journalism

The power of primary definers: How journalists assess the pluralism of economic journalism

Ennakointia ja seurantaa

Konsensuksesta kiistoihin

Contact Info

Product

Resources

About