Tavallista sujumattomuutta: Aikuisten puheen sujuvuuden kvantitatiivinen analyysi

Abstract

Tutkimus käsittelee suomenkielisten aikuisten puheen tyypillisiä sujumattomuuksia ja niiden normaalivariaatiota. Henkilöt (N = 70) olivat neurologisesti terveitä, eikä heillä ollut diagnosoituja puheen tai kielen häiriöitä. Heidän sarjakuvakerrontaan perustuvien audioaineistojen transkriptioista analysoitiin puhenopeuden ja artikulaationopeuden lisäksi 10 puheen sujuvuutta kuvaavaa muuttujaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muuttujien yleisyyttä, niiden keskinäisiä suhteita sekä sujumattomuuksien vaikutusta sujumattomuusprosenttiin. Sujumattomuusprosentin keskiarvo oli koko aineistossa 2,3 % (vv = 0,0-7,8 %), ja sitä selittivät vahvimmin muuttujat korjaus ja sanan toisto sekä epäröinti, joka oli myös yleisin sujumattomuustyyppi. Sujumattomuusprosentin mukaan jaetuissa puhujaryhmissä sujumattomuuden tyyppi muuttui sujumattomuusprosentin kasvaessa. Sujumattomuuksista muodostui neljä faktoria: sujumattomuudet, jotka liittyivät 1) kielelliseen muotoiluun, 2) viestin suunnitteluun, 3) viestin jatkuvuuden ylläpitoon ja 4) artikulaatioon. Sujumattomuusprosenttia selittivät parhaiten sujumattomuudet, jotka liittyivät kielelliseen muotoiluun sekä ilmaisun jatkuvuuden ylläpitoon. Tulokset vahvistivat ajatusta puheen sujuvuudesta jatkumona sekä toivat esiin sujumattomuuksien laajan variaation niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tämän aineiston normaalivariaatiota voidaan käyttää sekä häiriödiagnostiikan että kuntoutustavoitteiden asettamisen tukena. Lisäksi tutkimuksen tulokset toimivat vertailupohjana tuleville tutkimuksille.Avainsanat: aikuiset, normaalivariaatio, puheen sujuvuus, sujumattomuudet, tyypillinen puhe Puhe ja kieli, 38:3, 153-173 (2018) 153

Disfluency clusters in typical and atypical finnish adult speech. A pilot study

“…The alternative classification of fluency functions used in this study represents strategic thinking, which possibly opens a new perspective to other fluency studies, especially in the field of logopedics. This classification originally results from a factor analysis based on a corpus of speech samples and disfluencies of 70 speakers (Penttilä et al, 2018). The principle investigator guaranteed the reliability of the results by double-checking the analyses.…”

“…Previous studies of Finnish fluency have mainly focused on temporal aspects of speech like speech rate and pauses (e.g., Moore & Korpijaakko-Huuhka, 1996), psycholinguistic aspects of speech like slips of the tongue and self-repairs (e.g., Hokkanen, 2001), or on second language fluency (Peltonen, 2020). Only one fundamental study of disfluencies in Finnish-speaking adults exists (Penttilä et al, 2018; original publication in Finnish, its sequel in English by . In that study, adults (N = 70) produced 0-7.8 disfluencies per 100 syllables in a story generation task (M = 2.3, SD = 2.25).…”

“…Thus, Eklund and Wirén (2010) remind that filled pauses serve several functions, possibly even more than just one function at the same time. In English, pauses are typically filled with uh, uhm and er (Roberts et al, 2009); in Hungarian with ö, m, öm and öh (Horváth, 2010); and in Finnish with öö, mm and ää Penttilä et al, 2018). In Finnish-speaking adults, up to 28.0% of all disfluencies were filled pauses, while word repetitions accounted for 18.9%, followed by interruptions (18.4%) Penttilä et al, 2018).…”

“…In English, pauses are typically filled with uh, uhm and er (Roberts et al, 2009); in Hungarian with ö, m, öm and öh (Horváth, 2010); and in Finnish with öö, mm and ää Penttilä et al, 2018). In Finnish-speaking adults, up to 28.0% of all disfluencies were filled pauses, while word repetitions accounted for 18.9%, followed by interruptions (18.4%) Penttilä et al, 2018). Interestingly, the frequency of interruptions was highest in the most disfluent typical speakers (disfluency frequencies 5.6-7.8%) compared to other speakers (disfluency frequencies 0.0-5.2%).…”

“…A total of 23 speakers were chosen for this study, of which 14 were typical speakers and 9 atypical. The 14 typical speakers were selected from a corpus of 70 typical Finnish speakers (Penttilä, 2019;Penttilä et al, 2018). These 70 were classified with cluster analysis (centroid linkage) into five groups based on their disfluency frequency: very high fluency (n = 17), high fluency (n = 17), average fluency (n = 22), fluency lower than average (n = 3) and low fluency (n = 11).…”